Eduskunnan viikko

Perjantai 9.11.2018

Timon viikkokirje 9.11.2108

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina kaupunkipoliittisen ohjelman, joka kannustaa valtiota ja kaupunkeja yhteistyöhön esimerkiksi kasvun ja työn luomisessa, ilmastoratkaisuissa tai energiatehokkuuden nostamisessa. Kaupunkiohjelmassa hyödynnetään kaupungeissa syntyviä ratkaisuja, jotka vahvistavat muun muassa hyvinvointia ja arkielämän toimivuutta.

Vuosille 2018-2022 valmistellun kaupunkipoliittisen ohjelman lähtökohtana tulee olla kuitenkin koko Suomen menestyminen. Kehittymisen mahdollisuudet on oltava tarjolla ilman kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua, jota myös tuleva maakuntauudistus tukee. Kaupungit toimivat talouskasvun ja työllisyyden vetureina ja valtion roolina on varmistaa monipuoliset koulutusmahdollisuudet, toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä kattavat palvelut.

Kaupungit vastaavat yhteiskunnan kehittämisestä osaltaan – innovaatioista ja elinvoimasta, kuten uudet liikkumisen palvelut tai digitaalisen tiedon hyödyntäminen, mutta niille kuuluu myös kansalaisaktiivisuuden lisäämisen, kansainvälisyyden vauhdittaminen ja sosiaalinen kestävyys. Vaikka ohjelma kohdistuu suuriin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin, näitä samoja asioita työstetään myös meillä Kainuussa ympäri maakuntaa.

Lue lisää »

Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla koko Suomen menestyminen

Tiistai 6.11.2018

Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla koko Suomen menestyminen


Keskustan alue- ja kuntatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhosen mielestä tänään julkistetun kaupunkipoliittisen ohjelman lähtökohtana tulee olla koko Suomen menestyminen. Ohjelmassa tuodaan ansiokkaasti esiin verkostoitumisen ja yhteistyön välttämättömyys.

-      Kaupunkiohjelma kattaa noin 30 suomalaista kaupunkia ja kaupunkiseutua. Niiden merkitystä maakuntien vetureina ei kukaan kiistä. Kaupungeilla, niin kuin muillakin Suomen kunnilla ja alueilla, on omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Tarvitsemmekin erilaisia polkuja kohti yhteistä tavoitetta.

Korhonen muistuttaa, että viime kädessä kysymys on aina alueiden kehittämisestä, eikä aluekehitys saa koskaan olla nollasummapeliä. Suomi tarvitsee menestyäkseen kehittyviä kaupunkiseutuja ja vireää maaseutua, jotka toimivat vuorovaikutteisesti. Niille tulee luoda kehittymisen mahdollisuuksia ilman vastakkainasettelua. Sama periaate pätee myös kaupunkien sisällä ja eri kaupunginosien välillä.

-      On ehdottoman tärkeää, että Suomen eri alueilta kumpuavia vahvuuksia kyetään jalostamaan kannattavaksi yritystoiminnaksi ja työpaikoiksi. Lähtökohtana on oltava aluelähtöinen kehittäminen, jota tuleva maakuntauudistus osaltaan tukee. Valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa kattavat koulutusmahdollisuudet, toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä hyvät palvelut.

Kaupunkipoliittisen ohjelman lisäksi kuluvalla vaalikaudella on valmistunut kestävän kehityksen kaupunkiohjelma ja seutukaupunkiselvitys. Lisäksi parlamentaarinen työryhmä on pohtinut toimenpiteitä harvan asutuksen alueiden ja maaseudun kehittämiseksi.

-      Jo tehdyistä ohjelmapapereista olisi hyvä tehdä yksi ja yhtenäinen elinvoimaohjelma, jossa on asetettu tavoitteet sekä määritelty kunkin tahon vastuut ja rahoitus.

Lisätietoja: kansanedustaja Timo Korhonen p. 050 512 2238

Eduskunnan viikko

Perjantai 26.10.2018

Timon viikkokirje 26.10.2018

Hyviä ja huonoja uutisia koskien Kainuuta. Työttömyysaste Kainuussa on laskenut 9,7 prosenttiin ja avoimia työpaikkoja on avoinna lähes 500. Valitettavaa edelleen on, että nopeita ratkaisuja työllisyysasteen nostamiseen Kainuussa ei toistaiseksi ole. Koulutus vie oman aikansa ja koulutukseen pitäisi saada sekä suomalaisia, että ulkomaisia hakijoita, jotka sitoutuvat työskentelemään Kainuussa.

Hyviä uutisia saatiin torstaina myös Terrafamelta, kun se ilmoitti 240 miljoonan akkukemikaalitehtaan rakentamispäätöksestä. Lisäksi uutiset nykyisen tehtaan tuloksesta kertovat, että valtion satsaus konkurssikypsään kaivokseen on positiivisesti yllättänyt myös epäilijät. Tällaisesta uutisesta ei voi kuin hymyillä tyytyväisyyttään ja todeta se – ehkä vähän omahyväisesti – ettei meitä kaivokseen uskojia ollut välillä kovinkaan paljon.

Lue lisää »

Kansanedustaja Timo Korhonen luopuu Keskustan Kainuun piirin puheenjohtajuudesta

Keskiviikko 24.10.2018

Kansanedustaja Timo Korhonen luopuu Keskustan Kainuun piirin puheenjohtajuudesta

Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja vaihtuu. Kansanedustaja Timo Korhonen luopuu aiemman ilmoituksensa mukaisesti puheenjohtajuudesta. Korhonen on toiminut piirin puheenjohtajana vuodesta 2012 saakka. 

-          Aika on rajallista ja kuusi vuotta puolueorganisaation keulassa on riittävän pitkä aika. Keskityn nyt eduskuntatyöhön, maakuntapolitiikkaan ja tuleviin eduskuntavaaleihin. Erityisesti sote- ja maakuntauudistus on työllistänyt ja työllistää itseäni erittäin paljon niin valtakunnan kuin maakunnan tasolla. On tärkeää, että tämä uudistus soudetaan vihdoin ja viimein maaliin tämän vaalikauden aikana. Ensi vaalikaudelle jää työn alle iso määrä uudistusta täydentävää lainsäädäntöä, eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja painottaa.  

-         Olen ilmoittanut jättäväni piirin puheenjohtajuuden tämän vuoden jälkeen jo aikaa sitten. Luotan siihen, että Kainuusta löytyy osaava keskustavaikuttaja ja Kainuun etua ajava puheenjohtaja piirin johtoon.

-          Keskustan
piirin puheenjohtajan tehtävä on vastuullinen paikka. Siinä ei ole kysymys vain keskustan johtamisesta, vaan kysymys on myös laajasta vastuun kantamisesta. Piirin puheenjohtajan keskeinen tehtävä on koko Kainuun kehittäminen ja poliittinen toiminta yhdessä muiden puolueiden kanssa, Korhonen toteaa.

-          Annan suuret kiitokseni kaikille Kainuussa toimiville poliittisille piireille hyvästä yhteistyöstä. Vaikka kamppailemme puolueiden kannatuksesta, olemme yhtenäisiä Kainuun edunvalvonnasta maakunnasta ulospäin. Tämä näkyy mm. maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelussa.

-          Kuluneet vuodet piirin puheenjohtajana ovat olleet mielenkiintoista ja raskastakin aikaa. Erityisesti viime kesän puoluekokousjärjestelyt olivat suuri voimainponnistus Kainuun piirille ja keskustaväelle. Asetin aikanaan tavoitteeksi puheenjohtajakaudellani keskustan puoluekokouksen Kainuuseen ja tässä onnistuimme. Kokous onnistui erinomaisesti. Tältä osin voin jättää hyvillä mielin piirin puheenjohtajuuden, Korhonen kertoo. 

Korhonen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007 lähtien. Hän tavoittelee jatkokautta ensi kevään vaaleissa. 

-          Työmotivaatio on korkealla. Lähden tavoittelemaan jatkoa kansanedustajan työssä. Monia isoja asioita on onnistunut tällä kaudella, mutta kuten sanottua, paljon on vielä kesken Kainuussa ja koko Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myönteisen kehityksen on jatkuttava tulevinakin vuosina, Korhonen painottaa. 

Keskustan Kainuun piiri valitsee uuden puheenjohtajana ja piirihallituksen syyskokouksessaan Ristijärvellä lauantaina 27.10.

Lisätietoja:

Timo Korhonen, kansanedustaja 

050 512 2238

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 19.10.2018

Timon viikkokirje 19.10.2018

Keskiviikkona hallitus sai luottamuksen äänin 101-73 jatkaa esityksen valmistelua, jolla madalletaan pienyrittäjien työllistämiskynnystä. Suomen työllisyysaste on nyt paras kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta meillä on vielä tehtävää. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi ja Suomen talouskasvun hyödyntämiseksi ymmärrystä ja yhteishenkeä tarvitaan niin poliittisilta päättäjiltä kuin kaikilta työmarkkinaosapuoliltakin.

On hyvä muistaa, että tämä esitys ei huononna kenenkään työntekijän asemaa eikä työsuhdetta. Jokainen työntekijä vastaa itse aiheuttamastaan vahingosta ja käytöksestään työnantajalle, kuten tähänkin saakka. Lakiesityksen tarkoituksena on sen sijaan madaltaa työllistämisen kynnystä erityisesti pienyrityksissä ilman, että yrittäjä itse joutuu hankaluuksiin.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 12.10.2018

Timon viikkokirje 12.10.2018

Kiitos viime viikolla saamastani arvokkaasta palautteesta! Viestit on tarkkaan luettu ja näihin asioihin palataan. Toivon, että otatte minuun yhteyttä muulloinkin. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostitse timo.v.korhonen@eduskunta.fi.

Palautteista nousi esille huoli keskustan heikosta menestyksestä ja johtamisen puutteesta. Kokoomus on tässä päässyt ”niskan päälle”. Syitä on varmasti monia. Osin olemme pääministeriaseman vankeja, mutta kyllä oma tekeminen pitää perata ensin. Sitä olemme tehneet tällä viikolla eduskuntaryhmässä kahteenkin eri kertaan. Torstaina kävimme tätä lävitse myös puoluehallituksessa.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 5.10.2018

Timon viikkokirje 5.10.2018

Tämän viikkokirjeen lopussa on myös haaste teille hyvät lukijat!

Tämän viikon sana on työ. Kulunutta viikkoa on leimannut keskustelut irtisanomislaista ja keskiviikon lakosta. Sanailu jatkui myös torstain kyselytunnilla. Viikon aikana käsiteltiin toki muitakin tärkeitä asioita, kuten tiedustelulakeja, eläinten hyvinvointia, Kemera –lain uudistusta ja monia muita esityksiä.

Keskiviikon lähetekeskustelussa annettiin eväitä työaikalakiin, jonka tavoitteena on vastaaminen muuttuneisiin työmarkkinoiden tarpeisiin ja elinkeinorakenteen muutoksiin. Lähtökohtana on sallia alakohtainen työehtosopimuskäytäntö sekä mahdollistaa yrityskohtaiset työaikajärjestelyt, joilla pyritään sekä työntekijän että työnantajan kannalta joustaviin, molempia osapuolia hyödyttäviin ratkaisuihin. Näitä ovat muun muassa vuorokautisen keskimääräisen työajan pidentäminen, liukuva työaika, joustotyöaika, työaikapankki ja tilapäisen yötyön salliminen.

Lue lisää »

Kainuun ja ympä­ris­tö­maa­kun­tien opet­ta­ja­pu­laan tarvitaan ratkaisuja

Torstai 4.10.2018

Kaleva 4.10.2018

Kainuun ja ympäristömaakuntien opettajapulaan tarvitaan ratkaisuja

Ou­lun yli­o­pis­to koor­di­noi Ka­jaa­nin yli­o­pis­to­kes­kus­ta ja tar­jo­aa ope­tus­ta ja tut­ki­mus­toi­min­taa omal­la vas­tuu­a­lu­eel­laan, jo­hon kuu­lu­vat säh­kö- ja tie­to­tek­niik­ka, bi­o­tek­niik­ka, tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­de ja lää­ke­tie­de. Täs­tä lis­tas­ta puut­tuu kui­ten­kin Kai­nuul­le ja ym­pä­ris­tö­maa­kun­nil­le elin­tär­keä opet­ta­jan­kou­lu­tus, niin luo­kan- kuin var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­kou­lu­tus.

Ou­lun yli­o­pis­ton Ka­jaa­nin yk­si­kön lo­pet­ta­mis­pää­tök­ses­tä on rei­lu kah­dek­san vuot­ta. Las­ten­tar­ha­no­pet­ta­ja­kou­lu­tus päät­tyi jo ai­kai­sem­min ja luo­ka­no­pet­ta­jia ei ole Ka­jaa­nis­ta val­mis­tu­nut enää vii­teen vuo­teen. Lo­pet­ta­mis­pää­tök­sen tu­lok­set ovat näh­tä­vis­sä – jo yk­sin Ka­jaa­nis­sa on huu­ta­va pula luo­ka­no­pet­ta­jis­ta, las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jis­ta, eri­tyi­so­pet­ta­jis­ta ja si­jai­sis­ta, pu­hu­mat­ta­kaan muus­ta Suo­mes­ta.

Uu­den var­hais­kas­va­tus­lain myö­tä las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jil­le on mää­ri­tel­ty ai­em­paa kor­ke­am­pi kou­lu­tus­vaa­ti­mus. Siir­ty­mä­kau­den lo­put­tua vuo­teen 2030 men­nes­sä on kah­del­la kol­ma­so­sal­la päi­vä­ko­tien hen­ki­lö­kun­nas­ta ol­ta­va var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan tai var­hais­kas­va­tuk­sen so­si­o­no­min kel­poi­suus. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä jo ny­kyi­sil­lä­kin lap­sien­nus­teil­la mer­kit­tä­vää las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jien va­jaus­ta. Kou­lu­tus­vaa­ti­mus­ten li­säk­si on huo­mi­oi­ta­va elä­köi­ty­mi­nen sekä eri­tyi­so­pe­tuk­sen tar­peen kas­vu.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen val­ta­kun­nal­li­nen tar­kas­te­lu OKM:n yk­sin­ker­tai­sil­la kes­ki­ar­vo­mit­ta­reil­la ei an­na oi­ke­aa ku­vaa alu­eel­li­sis­ta erois­ta. On syy­tä tun­nis­taa mm. Kai­nuun ja Itä-Suo­men etäi­syyk­sien ai­heut­ta­mat haas­teet.

Vaik­ka lap­si­lu­ku pie­ne­nee, opet­ta­ja­tar­ve kas­vaa. Eri­tyi­so­pet­ta­jia ja si­jai­sia tar­vi­taan yhä ene­ne­väs­sä mää­rin, ja val­mis­tu­vien opet­ta­jien hou­kut­te­le­mi­nen Ou­lus­ta, Jo­en­suus­ta tai Hel­sin­gis­tä on haas­teel­lis­ta. Val­mis­tu­neet ha­keu­tu­vat usein opis­ke­lu­paik­ka­kun­tan­sa lä­hei­syy­teen.

On vält­tä­mä­tön­tä, et­tä Kai­nuu ym­pä­ris­tö­maa­kun­ti­neen pys­tyy tar­jo­a­maan laa­du­kas­ta ope­tus­ta var­hais­kas­va­tuk­ses­ta läh­tien. Meil­lä ei ole vara tin­kiä las­ten hy­vin­voin­nis­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta, vaan las­ten tu­le­vai­suus ja lap­sen edun en­si­si­jai­suus on var­mis­tet­ta­va ai­kuis­ten huo­len­pi­dol­la. Sik­si tar­vi­taan kat­ta­va opet­ta­jan­kou­lu­tus koko maas­sa, mikä edel­lyt­tää myös Kai­nuun opet­ta­jan­kou­lu­tus­tar­jon­nan uu­del­lee­nar­vi­oin­tia.

Yk­si­se­lit­tei­ses­ti voi­si sa­noa, et­tä opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tos OKL on pa­lau­tet­ta­va Ka­jaa­niin. Kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sek­si jou­du­taan kui­ten­kin ar­vi­oi­maan reu­na­eh­dot ku­ten ra­hoi­tus, kou­lu­tus­paik­ko­jen mää­rä ja opin­to­po­lut. Nä­en­kin niin, et­tä Kai­nuus­sa kou­lu­tus­ta jär­jes­tä­vien yli­o­pis­to­jen – ja kat­seet ovat en­nen kaik­kea suun­nat­tu Ou­lun Yli­o­pis­toon – tu­lee ha­kea uu­sia jous­ta­via mal­le­ja, joil­la Ka­jaa­niin ja Kai­nuu­seen saa­daan ai­na­kin tar­vit­ta­vaa opet­ta­jien muun­to-, jat­ko- ja täy­den­nys­kou­lu­tus­ta.

Poh­joi­sen Suo­men maa­kun­nat ja yli­o­pis­tot te­ke­vät mo­ni­a­lais­ta tii­vis­tä yh­teis­työ­tä. Se on vält­tä­mä­tön­tä. Nyt on otet­ta­va tar­peel­li­nen ja uu­si as­kel opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen sa­ral­la. Ou­lun Yli­o­pis­tol­la on tä­hän tun­net­tu eri­no­mai­nen kyky ja osaa­mi­nen ja us­kon, et­tä myös tah­to vas­ta­ta tar­pee­seen ja haas­tee­seen.

Timo Kor­ho­nen

Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja

Edunvalvontalistaa

Tiistai 2.10.2018

Sotkamolainen, Ylä-Kainuu ja Kuhmolainen 2.10.2018

Edunvalvontalistaa

Kainuussa on menossa monin tavoin myönteinen pöhinä, jota on entisestään vauhditettava vahvalla edunvalvonnalla.

Kainuun Liitto on laatinut listan tulevien vuosien tavoitteista yhteistyössä Kainuun kuntien ja muiden tahojen kanssa. Tavoitteet toki elävät tilanteen ja tarpeiden mukaan. Osa tavoitteista on sellaisia, joita ajetaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeiseen uuden hallituksen hallitusohjelmaan.

Vahvan talous- ja työllisyyskehityksen myötä niin Kainuussakin työvoimapula on todellinen. Siksi keskeistä on osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Tässä välttämätöntä on Kainuun koulutuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Tulemme hyödyntämään myös valtion budjettiesityksen mahdollistaman siltasopimusmallin, jolla haetaan ratkaisuja valtion ja alueellisten toimijoiden kanssa työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen sekä alueen tunnettavuuden parantamiseen.

Kainuun saavutettavuuden parantaminen niin maakunnan sisällä kuin maakunnan ulkopuolella on laaja kokonaisuus. Tässä lento- ja rautatieliikenteen roolia ei voi vähätellä. Samoin tärkeiden maantieyhteyksien kehittäminen on avainasemassa alempiasteista tieverkkoa myöten. Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi Vt5 kehittäminen, Vt22 yhteysvälin parantaminen, Kajaani-Sotkamo seudullisen yhteysvälin parantaminen ja Vt 89. Listalla ovat myös Kuhmon ja Suomussalmen pienlentokenttähankkeet. Maanteiden ja rataverkon korjausvelka, yleensäkin rahoitus, tulee olemaan eduskuntavaalien jälkeisten hallitusohjelmaneuvottelujen iso kysymys.

Kainuussa on vireillä yli 2 mrd euron elinkeinoinvestoinnit. Nämä mm. matkailuun, puunjalostukseen ja kaivannaisteollisuuteen liittyvät hankkeet on saatava eteenpäin.

Olemme myös listanneet tavoitteeksi sähkön siirtohintojen tasapuolisuuden takaamisen koko maassa. 

Ja sanomattakin on selvää, että maakunta- ja sote –uudistus on saatava toteutukseen kainuulaisten palveluiden turvaamiseksi.

Näiden ja monien muiden tavoitteiden eteenpäinvieminen vaatii ja edellyttää vahvaa yhteistyötä maakunnassa ja naapurimaakuntien kanssa. Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat ovatkin tiivistäneet rivejään kuluneiden vuosien aikana. Kokemuksesta voin sanoa, että asiat menevät eteenpäin yhdessä tekemällä, ei yksin sooloilemalla.

 

Opettajankoulutus palautettava Kajaaniin

Maanantai 1.10.2018

Kainuun Sanomat 1.10.2018

Opettajankoulutus palautettava Kajaaniin

Oulun yliopiston Kajaanin yksikön lopettamispäätöksestä on reilu kahdeksan vuotta. Lastentarhanopettajakoulutus päättyi jo aikaisemmin ja luokanopettajia ei ole Kajaanista valmistunut enää viiteen vuoteen. Lopettamispäätöksen tulokset ovat nähtävissä – jo yksin Kajaanissa on huutava pula luokanopettajista, lastentarhanopettajista, erityisopettajista ja sijaisista.

Uuden varhaiskasvatuslain myötä lastentarhanopettajille on määritelty aiempaa korkeampi koulutusvaatimus. Siirtymäkauden loputtua vuoteen 2030 mennessä on kahdella kolmasosalla päiväkotien henkilökunnasta oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Tämä tarkoittaa jo yksin Kainuussa nykyisilläkin lapsiennusteilla merkittävää lastentarhanopettajien vajausta. Lisäksi Kevan laskeman ennusteen mukaan Kainuussa eläköityy 40 prosenttia opettajista vuoteen 2032 mennessä.

Opettajatilanne ei ole yhtään helpompi perusopetuksessakaan. Valtakunnallisesti kuva opettajatilanteesta on vääristynyt, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee opettajankoulutusta vain yksinkertaisilla keskiarvomittareilla, jotka eivät kerro mitään alueellisista eroista. Kainuun ja itäisen Suomen haasteet on syytä tunnistaa alkaen pitkistä välimatkoista.

Vaikka lapsiluku pienenee, opettajatarve kasvaa monista eri syistä. Tälläkin hetkellä avoimia virkoja ja sijaisuuksia Kainuussa on niin päiväkodeissa kuin perusopetuksessakin. Erityisopettajia ja sijaisia tarvitaan yhä enenevässä määrin, ja valmistuvien opettajien houkutteleminen Oulusta, Joensuusta tai Helsingistä on haasteellista. Valmistuneet hakeutuvat usein opiskelupaikkakuntansa läheisyyteen.

Opettajien kasvatustehtävä on syventynyt, sillä erilaiset oppijat on otettava yhä yksilöllisemmin huomioon. Lisäksi opettajien tulee osata tunnistaa syrjäytymisen merkit ja pystyä puuttumaan niihin ajoissa. On selvää, että erityisopetuksenkin resurssitarve lisääntyy.

On välttämätöntä, että Kainuu ympäristömaakuntineen pystyy tarjoamaan laadukasta opetusta varhaiskasvatuksesta lähtien. Meillä ei ole vara tinkiä lasten hyvinvoinnista ja koulutuksesta, vaan lasten tulevaisuus ja lapsen edun ensisijaisuus on varmistettava aikuisten huolenpidolla. Siksi tarvitaan kattava opettajankoulutus koko maassa ja näin Kainuun sekä lähiympäristön koulutuksen uudelleenarviointia.

Yksiselitteisesti voisi sanoa, että OKL on palautettava Kajaaniin. Tässä joudutaan kuitenkin arvioimaan reunaehdot kuten rahoitus, koulutuspaikat ja tutkintotavoitteet. Näenkin niin, että Kainuussa läsnä olevien yliopistojen – ja katseet ovat ennen kaikkea suunnattu Oulun Yliopistoon – tulee hakea uusia joustavia malleja, joilla Kajaaniin ja Kainuuseen saadaan ainakin tarvittavaa opettajien muunto-, lisä- ja täydennyskoulutusta.

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 28.9.2018

Timon viikkokirje 28.9.2018

Jos kuvailen yhdellä sanalla istuntosalin kuluneen viikon asioita, on se turvallisuus. Viikon lähetekeskustelujen ja hallintovaliokunnan keskeisiä aiheita olivat perustuslain 10 §:n muuttaminen siten, että tiedustelulait saataisiin käsiteltyä nopeutetussa järjestyksessä ja esitys reservipoliiseista. Kyselytunnilla keskusteltiin ulkomaalaisten maakaupoista.

Reservipoliisilain tarkoituksena on, että reservipoliisit toimisivat ammattipoliisin apuna ja ohjauksessa sekä poikkeusoloissa, kuten äkillisen laajan maahanmuuton tai terroriuhkan lisääntyessä, mutta myös normaaliolojen häiriötilanteissa. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä liikenteen ohjaus ja kuljetustehtävät olisivat normaaliolojen häiriötilanteissa reservipoliiseille lailla säädettyjä tehtäviä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 21.9.2018

Timon viikkokirje 21.9.2018

Perjantain täysistunnon keskeisin asia oli oppositio-osan esittämän epäluottamuksen luottamusäänestys ulkoministeri Timo Soinin asemasta. Käytännössä kysymys oli hallituksen asemasta. Mikäli opposition epäluottamusesitys olisi voittanut, olisi se johtanut myös hallituksen kaatumiseen. Äänestyksessä Soini ja hallitus saivat luottamuksen äänin 100 – 60. Merkille pantavaa oli kokoomuksen eräiden edustajien toiminta. Perussuomalaiset äänestivät kaikki tyhjää.

Ottamatta kantaa Soinin toimintaan tässä asiassa totean, että minulle tämä äänestys oli hallituksen jatkamiskysymys, samoin kuin koko keskustan ryhmälle.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 14.9.2018

Timon viikkokirje 14.9.2018

Menneellä viikolla eduskunnassa keskusteltiin päästökattodirektiivin kansallisesta toimeenpanosta,
päästövähennysvelvoitteista ja vaikutuksista ympäristönsuojelulakiin. Velvoitteiden toteuttamiseksi Suomi laatii ympäristöministeriön johdolla uuden kansallisen ilmansuojeluohjelman ja siihen liittyvän päästöinventaarion, jonka avulla seurataan vähennysvelvoitteiden alaisten päästöjen kehittymistä.

Puheenaiheena olivat myös raideliikenne ja sen avaaminen kilpailulle henkilöliikenteen osalta. Rautatielainsäädäntö perustuu osin EU-säädöksiin, jotka jäsenvaltioiden pitää kansallisesti panna täytäntöön. Raideliikennettä koskeva lakipaketti perustuu jo aikaisemmin hallituksen esittelemään kansalliseen suunnitelmaan. Toivottavasti henkilöliikenteen avaaminen myös yksityisille toimijoille avaa mahdollisuuksia mm. Kajaani-Oulu-vuorojen lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Tällä hetkellähän aamulla ei pääse Ouluun junalla, eikä bussilla.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 7.9.2018

Timon viikkokirje 7.9.2018

Syysistuntokausi alkoi vauhdikkaasti tiistain täysistunnossa, jossa keskusteltiin työllisyydestä, julkisista rekrytointipalveluista ja ns. irtisanomislaista. Keskustelussa pääosaan nousivat työvoimapalveluiden ja osaamisen kehittämisen rahoitus sekä järjestämisvastuiden jakautuminen maakunnalle ja kunnille. Käytännössä TE-toimistojen työnvälitystehtävät ja ely-keskusten yrityspalvelut siirretään uusille maakunnille.

Muutokset ovat järkeviä, mutta säädökset vaativat vielä hieman viilaamista.

Lue lisää »

Suomalaisen maaseudun ja ruuan puolesta

Keskiviikko 22.8.2018

Suomalaisen maaseudun ja ruuan puolesta 

Maaseutuvihreiden kajaanilaisen puheenjohtajan Silja Keräsen (vihr.) mielestä maataloudelle ei tulisi myöntää kriisitukea elokuun budjettiriihessä (KS 21.8.2018). Kannanotto vastaa vihreiden yleistä näkemystä. Pidän Keräsen ja vihreiden kantaa vastuuttomana ja maatilojen tilannetta ymmärtämättömänä. Tuottajien ahdinko on todellinen ja akuutti. Tilojen kassat ovat tyhjät, jota myötä tarvitaan nopeita kriisipaketin toimia. Tilannetta ei voi vihreiden tavoin katsoa sivusta. 

Maatalous tarvitsee toimenpiteitä niin lyhyellä (kriisipaketti) kuin pitkällä tähtäimellä (lisää euroja markkinoilta). Budjettiriihessä on löydettävä tarvittavat ratkaisut, joilla akuuttiin tilanteeseen vastataan. Nopeaan toimenpidepakettiin on löydettävä ratkaisuja lähemmäksi 100 miljoonan verran, jonka lisäksi kaikki mahdolliset EU-joustot on hyödynnettävä.

Kriisituen rinnalla on välttämätöntä huolehtia siitä, että maatalouden kannattavuus paranee. Pääministeri Sipilän asettamalta ns. Karhisen työryhmältä odotetaan paljon. Tavoitteena on laatia lista toimenpiteistä, joilla maatalouden yrittäjätuloa korotetaan 500 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä maatalouden yrittäjätulo on käsittämättömän alhainen, n. 300 miljoonaa euroa. 

Pidän hyvänä sitä, että ministeri Jari Leppä on ollut asiassa erittäin aloitteellinen ja pyrkinyt löytämään ratkaisuja maatalouden puolesta. Tarvitaan uusia markkinoita suomalaisille tuotteille, mutta tuottajan on myös saatava reilumpi hinta markkinoilta. Tähän liittyen uusi elintarvikemarkkinalaki on edennyt suunnitellulla tavalla. Laki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan reilujen markkinoiden lisäksi investointeja ja jatkuvaa kehittämistyötä. Huomionarvoista on se, että 2000 - luvulla vain keskustavetoiset hallitukset ovat rahoittaneet investointiavustuksiin tarkoitettua makera-rahastoa. Vihreät eivät ole ole paljon puhuneet maatalouden investoinneista ja kehittämisestä. Hallituksessa ollessaan he päinvastoin ovat halunneet kohdentaa tukia ei aktiiviviljelijöille.

On ollut ilo huomata, että miltei koko Suomi on herännyt maatalouden ahdinkoon. Vihreitä lukuunottamatta suomalainen puoluekenttä tukee maatalouden kriisipakettia. 

Timo Korhonen

Kansanedustaja (kesk.) 

Sotkamo

Tiestö on talouden ja työllisyyden verisuonisto

Perjantai 17.8.2018

Kainuun Sanomat 17.8.2018

Tiestö on talouden ja työllisyyden verisuonisto 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vieraili alkuviikosta Kainuusta. Kainuussa ja Suomen teillä on paljon korjattavaa, jotta ihmiset, raaka-aineet, tavarat ja palvelut pääsevät liikkumaan.  

Sipilän hallituskaudella on panostettu merkittävästi aiempaa enemmän tieverkon korjaamiseen ja uusien väylähankkeiden edistämiseen. Kokonaisuudessaan tällä vaalikaudella väylien korjausvelkaa lyhennetään lähes miljardilla eurolla aiempaa enemmän. Tämän lisäksi uusia liikennehankkeita toteutetaan noin 700 miljoonan euron edestä.

Valtionvarainministeriö julkaisi äskettäin talousarvioesityksensä vuodelle 2019. Esityksen mukaan teiden kunnossapidon nykytasosta leikataan 400 miljoona euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna korjausvelan purkamiseen ei olisi käytettävissä yhtään rahaa. 

VM:n esitys on vasta esitys. Tästä alkaa vääntö koko hallituksen esitykseksi. Viime talvi erityisesti osoitti, että tiestön nykykuntoa on parannettava, joten korjausvelka edellyttää rahoituksen lisäämistä ”normaali määristä”. Syksyn aikana siis kaikki kivet ja kannot käännetään rahoituksen lisäämiseksi. 

Aiemmin tänä vuonna ministeri Bernerin johdolla esitettiin yksimielisesti yli puoluerajojen vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen joka vuosi. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta. Tämä on välttämätöntä, jotta tieverkkomme rapautuminen ei enää syvenisi.

Ministeri Berner on tinkimättömästi korostanut tieverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Suomi tarvitsee 12-vuotisen, yli vaalikausien kestävän suunnitelman liikenteen kehittämiseen. Suunnitelma sisältäisi tiestön kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet. Ruotsissa tämä malli on toiminut hyvin. 

Suomessa liikenneverkon pidempiaikainen rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä. Pelkästään vuosittaiseen valtion budjettiin perustuva liikenneverkon rahoitus ei  ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan uusia rahoitusmuotoja.

Kainuussa on menossa monia elikeinohankkeita, jotka luovat työtä ja hyvinvointia koko Kainuuseen. Kaivannateollisuuden, biotalouden ja matkailun kehittäminen edellyttävät sitä, että Kainuun tiestön on oltava kunnossa. 

Toimiva tiestö toimii vipuvartena investoinneille ja kasvulle. Liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti Kainuun elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeiden mukaan. 

Yksityisteitä ei tule unohtaa, sillä niillä on iso rooli Kainuussa ja koko Suomessa. Yksityisteitä on yhteensä 360 000 km eli yli 80 % koko tiestön määrästä. Kainuussa ajoneuvolla liikennöitäviä yksityisteitä on noin 20 000 km. Lisäksi on huomattava määrä kevytrakenteisempia pelto-, piha ja mökkiteitä, joita hyödynnetään esimerkiksi metsätalouden kuljetuksissa. 

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ? varsinkin kun siitä tulisi nelikulmainen

Perjantai 17.8.2018

TIEDOTE 17.8.2018 

Keskustan Korhonen SDP:n sote-kuntamallista:
Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen – varsinkin kun siitä tulisi nelikulmainen


Keskustan alue- ja kuntatyöryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Timo Korhonen mielestä sosiaalidemokraattien esittämä vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle, ns. sote-kuntamalli, on toteuttamiskelvoton.

-       Sote-uudistuksen tulisi olla selkeä, toteuttamiskelpoinen sekä täyttää uudistukselle asetetut toiminnalliset tavoitteet. SDP:n vaihtoehdolta puuttuu kaikki. Se on hyvin epäselvä ja kuntalaisia eriarvoistava. Samalla se pirstoisi erikoissairaanhoidon nykyisiä sairaanhoitopiirejä pienempiin osiin aiheuttaen kustannusten nousua sekä pulaa erityisosaajista.

Korhonen muistuttaa, että SDP:n sote-kuntamalli sisältää täsmälleen samanlaisia elementtejä, jotka viime vaalikaudella eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi yksiselitteisesti perustuslain vastaisiksi. Ne liittyivät erityisesti kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin sekä kuntien talouksiin.

-       Siksi keskustajohtoinen hallitus päätti irrottaa sote-uudistuksen kuntapohjasta ja siirtää vastuun maakunnille, jonne päättäjät valitaan suorilla vaaleilla. Aivan kuten perustuslakivaliokunta viime vaalikauden lopulla antamassaan lausunnossa suositti.

Korhosen mielestä SDP yrittää sote-kuntamallillaan keksiä pyörää uudelleen.

-       Maakuntapohjainen, käytännössä nykyisiin sairaanhoitopiireihin nojautuva sote-uudistuksen perusratkaisu on jo täyttänyt perustuslailliset edellytykset. Tällä yhdistetään perustason ja erikoistason sote-palvelut samalle päätöksentekijälle, joka ainakin viime vaalikaudella oli myös sosialidemokaattien tavoite.

Käynnissä olevan sote-uudistuksen läpimenoa on jarruttanut sote-valinnanvapauteen liittyvät kysymykset, joihin hallitus on jo antanut muutosesityksensä.

-       Maakuntien valmistelutyössä ollaan jo pitkällä ja sieltä terveiset meille kansanedustajille on, että säätäkää jo loppuun tarvittavat lait.

Saadaanko jo monta vaalikautta yritetty sote-uudistus lopulta toteutettua, kiteytyy siihen, löytyykö lakiesityksistä mietinnöt tekevältä sosiaali- ja terveysvaliokunnalta päätöksentekokykyä.

-       Tämä sote-uudistus ei enää kaadu, jollei sitä kaadeta eduskunnassa valtapoliittisin syin. Oppositionkin pitäisi muistaa, että kysymys on julkisten sote-palveluiden pelastusoperaatiosta.


Lisätietoja: kansanedustaja Timo Korhonen, p. 050 512 2238 

 

Hajatelmia saunalta

Keskiviikko 8.8.2018

Kaleva 8.8.2018

Hajatelmia saunalta 

Katsellessani saunan terassilta järvelle ja kuunnellessani sateen ropinaa Sotkamossa, ihmettelen, mikä tätä maaseudun ja kaupunkien, maakuntien ja pääkaupunkiseudun välistä vastakkainasettelua pitää hereillä. Vanhanaikaista ja typerää. 

Ylen julkaiseman tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Tutkimustuloksia on vähätelty, mutta minusta suomalaisten viesti on selkeä meille päättäjille. Suomalaiset haluavat tasapainoisempaa aluekehitystä.

Jokaisella maakunnalla on omat luontaiset vahvuutensa. Ne on hyödynnettävä ymmärtäen, että tämä maa elää vain koko voimallaan.  

Työllisyys paranee koko maassa ja talouden näkymät ovat myönteiset. Hallitus on käytännössä saavuttanut tämän vaalikauden alussa asettamansa, kunnianhimoisen työllisyystavoitteen.

Tulevalla vaalikaudella työllisyysaste on nostettava 75 prosentin tuntumaan, kuten pääministeri Sipilä on todennut.   

Jotta saavuttaisimme tuon työllisyysasteen, koko Suomen mahdollisuudet on hyödynnettävä. Jokaisen maakunnan erikoistumista ja kasvua on tuettava. Juuri siksi maakunta- ja soteuudistuskin on saatava maaliin.

Olen valtavan pettynyt eduskunnan etenemiseen maakunta- ja soteuudistuksessa. Maakunnat etenevät vauhdilla, mutta valtakunnan tasolla tahallinen uudistuksen jarruttaminen menee ihmisten tarvitsemien palveluiden edelle.

Uudistuksen kaatuminen jatkaisi epävarmuuden tilaa maakunnissa ja kunnissa. Täysillä valmistelua tekevien ihmisten tekemä työ menisi osin hukkaan ja kunnissa alkaisi sotepalveluiden kokonaisulkoistusten kilpajuoksu.  Uudistuksen kaataminen tarkoittaisi myös maakuntien kansanvaltaisen demokratian ja alueiden oman kehittämisvallan torppaamista. 

Uudistus on valtava. Pidän tärkeänä, että matkan varrella sotea voidaan tarpeen vaatiessa korjata. 

Tässä saunan kuistilla istuessa mieleen tulee myös totuus, että leivän tuottaminen on korkeammassa kädessä. Viime kesänä satoi, tänä kesänä on kuivaa. Viljelijää koetellaan karulla kädellä. Tässä tilanteessa tarvitaan niin kansallisia kuin EU-tason päätöksiäkin viljelijöiden ahdingon helpottamiseksi. Pelkkä tukien aikaistaminen, kuten komissio näyttää esittävän, ei riitä. Ala tarvitsee uutta rahaa suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Lisäksi viljelijän on saatava reilumpi hinta markkinoilta.  

Ilahduin suuresti viime viikolla uutisoidusta Suomen lentohistorian ensimmäisestä sähkökäyttöisen lentokoneen pilottikokeilusta. Jospa se mahdollistaisi edullisemman ja toimivamman lentoratkaisun ja -verkoston laajasti koko Suomeen. Kun tämä kotimaankin lentotarve pitäisi hoitaa. 

Näissä aatoksissa sitten saunaan.

Kainuu ja koko Suomi kasvussa

Perjantai 6.7.2018

Kainuun Sanomat 6.7.2018

Kainuu ja koko Suomi kasvussa

Kainuun tulevaisuus on riippuvainen työstä, yrittäjyydestä ja osaavista tekijöistä. Tämä on Kainuun elinvoiman ja vireyden perusta. Kyse on asumisen ja elämisen edellytyksistä.  

Kotimaakunnassamme on menossa positiviinen pöhinä. Tunnelmia ovat kohentaneet muun muassa kaivosyhtiö Terrafameen, Transtechiin ja Sotkamon hopeakaivokseen liittyvät myönteiset uutiset. Samoin positiivista ilmapiiriä on luonut Kajaanin uuden sairaalan rakentaminen.

Myönteinen kehitys näkyy pelialalla, matkailussa, teknologiateollisuudessa, puurakentamisessa ja bioenergiassa. Kainuuseen suunnitellaan tällä hetkellä yli 2 miljardin edestä investointihakkeita. Meillä on runsaasti kasvupotentiaalia, joka on hyödynnettävä täysimääräisesti.  

Kasvukipujakin on jo nähtävissä. Huoli osaavan työvoiman riittävävyydestä on aito.

Kun Kainuun työvoima rakenteeltaan ikääntyy ja avoimet työpaikat lisääntyvät, työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen pohdituttaa. Tämä on jopa hämmentävää ”perinteisesti” korkean työttömyyden maakunnassa. 

Kainuussa tarvitaan monia toimia työvoiman riittävyyden takaamiseksi. Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä tarvitsemme entistä vahvempaa hallittua maahanmuuttoa. Tämä Kainuussa on jokaisen syytä ymmärtää. Tarvitsemme myös lisää järkeviä keinoja työllistymiskynnyksen alentamiseksi. Työvoimakoulutus on keskeinen nopeisiin ja suuriin työvoimatarpeisiin vastaamisen työkalu.

Suomessa on seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve. Sipilän hallitus on panostanut muuntokoulutukseen ja helpottanut uudelleen kouluttautumista. Tätä työtä on jatkettava, sillä elinikäinen oppiminen koskettaa kaikkia. 

Kainuun maakuntauudistuksen valmistelun keskellä olemme rakentaneet maakuntahallinnossamme eri toimijoiden kanssa yhdessä Kainuu-ohjelman.

Ohjelman iso tavoite on ”Hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu”. Panostamme Kainuussa yritysten menestymiseen ja osaamiseen, maakunnan saavutettavuuteen, ihmisten hyvinvointiin ja positiiviseen maakuntakuvaan. Katsomme Kainuussa vahvassa etukenossa eteenpäin. Tavoittelemme uhkakuvista huolimatta seuraavan runsaan vuosikymmenen aikana yli 3000 uutta työpaikkaa nykytilaan verrattuna. 

Me kainuulaiset teemme itse tulevaisuutemme, mutta tietysti tarvitsemme myös valtakunnallisia ja EU-tasoisia poliittisia päätöksiä, jotka vahvistavat myönteistä kehitystä ja mahdollistavat koko Suomen ja Kainuun voimavarojen hyödyntämisen.

Isossa kuvassa itselleni koko Suomen kehittäminen on itseisarvo. Koko Suomea on puolustettava. En ymmärrä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Se on vanhanaikaista.

Onneksi valtaosa suomalaisista, myös kaupunkilaisista, ovat koko Suomen kannattajia.  

Tällä hetkellä työpaikkoja syntyy kaikkiin maakuntiin. Hajautetun yhteiskunnan malli luo parhaimmat osaavan kasvunedellytykset Suomelle myös tulevaisuudessa. Tätä linjaa on puolustettava meidän kainuulaisten yhdessä rintamassa.

Timo Korhonen

Kansanedustaja (kesk)

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 29.6.2018

Timon viikkokirje 29.6.2018

Keskiviikkona pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Uudistuksen lykkääntyminen ei tarkoita uudistuksen kaatumista, vain voimaantulo siirtyy. Maakuntavaltuustojen toiminta tosin alkaa jo vuoden 2019 puolella kesä-elokuun aikana.

Aikataulut ovat aiheuttaneet epävarmuutta maakunnissa, joten eduskunnalta odotetaan nyt huolellista ja vastuullista käsittelyä. Vaikka uudistus ei ole täydellinen, jostakin on lähdettävä liikkeelle. Sote-uudistuksen myöhästymisen takia monissa kunnissa on siirrytty yksityisten palveluntuottajien asiakkaiksi, joten on tärkeää, että uudistusta ei enää tietoisesti jarruteta.

Lue lisää »

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »