Politiikan maratonjuoksija

Sotkamo-lehti 11.2.2019 

Pekka Lassila

Mitä tekee kansanedustaja, joka ei rähise, haasta tai kiukuttele nokkelin sanakääntein, ei ole somepersoona eikä entinen urheilija tai missi? Hän tekee töitä.

Politiikka pinnallistuu. Nokkelat populistiset kommentit ja viihteellisyys ovat media- ja some-maailman arkiruokaa. Eduskunnan keskustelun tasoa on arvosteltu syystä. Asiat hautautuvat. Asioihin perehtyneitä, kokeneita pitkän linjan kansanedustajia näkyy ehdokaslistoilla vähemmän kuin ennen.  

Sotkamolainen asiapoliitikko, kansanedustaja Timo Korhonen pyrkii neljännelle kansanedustajakaudelle vakavin ilmein. Näkyvä hymy nousee miehen kasvoille vasta haastattelun lopussa, kun otamme valokuvia Viertolan tilan pihamaalla Tipasojalla. Puhumme Ilkka Kanervasta, joka on Korhosen mukaan mainettaan fiksumpi.

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Kansanedustajan ensimmäinen kausi kuluu asioihin, ihmisiin ja päätöksenteon mekanismeihin tutustuessa. On rakennettava luottamus ja opittava tuntemaan asioiden hoitamisen kannalta oikeat ihmiset eduskunnassa ja eduskunnan ulkopuolella.
– Tärkeintä on saavuttaa luottamus omaan toimintaan niin, että minuun luotetaan ja itse pystyy luottamaan toisiin. Moni menettää pelin jo siinä vaiheessa, Timo Korhonen pohtii.
– Yhteistyötä pitää pystyä tekemään yli puoluerajojen. Pitää ymmärtää diplomatia, nähdä isot kokonaisuudet. Pitää osata ja nähdä, mitä palikkaa pyrkii siirtämään tavoitteen saavuttamiseksi ja keiden avulla. Pitää mennä etukenossa, pyrkiä vaikuttamaan ennakkoon.
–Tulipalon sytyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin sen sammuttaminen.

Eduskunnassa työskennellään koko suomalaisen lainsäädännön kirjon, EU-lainsäädännän ja kansainvälisten sopimusten parissa. Kokonaisuus on laaja, kaikkea ei yksi kansanedustaja voi hallita. On priorisoitava.

Korhonen istuu eduskunnan hallintovaliokunnan vapapuheenjohtajana, ja sitä kautta pöydällä on hallinto, kunta-asiat, maakunta- ja sote-uudistus sekä sisäiseen turvallisuuteen kuuluvat poliisiasiat, rajavalvonta, tulli ja maahanmuuttoasiat- ja ulkomaalaislainsäädäntö.
– On priorisoitava koko valtakuntaa koskeva lainsäädäntö ja lisäksi kärjessä totta kai ovat asiat, jotka koskettavat Kainuuta ja Pohjois- ja Itä-Suomea. Siihen liittyvät muun muassa näiden alueiden elinvoimakysymykset, yrityselämä, koulutus, saavutettavuus ja infrastruktuuri. Seuraan myös tarkasti maatalous- ja metsäpolitiikkaa.

Läheskään kaikki kansanedustajien pyrkimykset eivät realisoidu siltarumpuina tai pyöräteinä kotikunnan kylillä. Ei Korhosen eikä kenenkään muunkaan.

Korhonen veti esimerkiksi vuosina 2017 ja 2018 ministeri Kimmo Tiilikaisen nimittämänä selvitysmiehenä valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteiden uudistamistyötä. Työ on pohjana koko suomalaiselle kaavoitukselle.
– Kaikki tavoitteet saavutettiin kovan vääntämisen jälkeen. Alueidenkäyttötavoitteisiin tehtiin monumentaaliset muutokset. Työtä kiiteltiin yli puoluerajojen, mutta täällä siitä tiedetään kovin vähän. Tärkeintä kuitenkin oli itse asia, tulos.

Parhaillaan Korhonen istuu VR:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana työryhmässä, joka valmistelee rautatieliikenteen kilpailutusta.

Asia ja tulos ovat asiapoliitikon ajattelun ytimessä.
– Eduskunnassa on ihan riittävästi niitä, että mulle, mulle, mulle ja heti. Tämä on maratonjuoksua. Pitää kestää se juokseminen ja samalla nähdä koko ajan kokonaisuus.
– Pitää huomata, missä ja milloin vaikutetaan, milloin isketään ja milloin vetäydytään. Kiukuttelemalla ja änkyröimällä ajaa itsensä vaikuttamisen ytimestä ulos. Ja pitää muista, että tämä on yhteistyötä.

Korhonen myöntää, että poliitikolle on huono ominaisuus, jos ei pidä huolta näkyvyydestään. Häntä ei voi luonnehtia some-persoonaksi.
– Olen ajatellut, että minut on pistetty eduskuntaan sitä varten, että saan siellä aikaan tulosta ja hoidan asioita. En ole siellä sitä varten, että potkisin ja pyrkisin tekemään kaiken sen eteen, että pääsen näkymään julkisuudessa.

Edunvalvontaan liittyen Korhonen kertoo some-keskustelusta, jossa oltiin sitä mieltä, ettei kainuulaiset kansanedustajat ole saaneet aikaan mitään. Korhonen kirjoitti tavoistaan poiketen kommentin, jossa listasi aikaansaatuja asioita.
– Terrafame, Hossan kansallispuisto, Kainuun uuden sairaalan investointilupa, synnytysten poikkeuslupa, Pelson vankilan säilyttäminen, Silverin rahoituksen edistäminen ja Kainuun maakunnan säilyminen.

Yksi paikkakunnan kunnanvaltuutettu väitti, ettei hallituksella ollut todellisuudessa Terrafamen suhteen muuta vaihtoehtoa.

Tässä kohtaa kertomusta Korhosesta paljastuu yllättävää särmää. Ääni aavistuksen verran voimistuu.
– Hallituksella oli tasan kaksi vaihtoehtoa, pistää se kiinni ja aloittaa alasajo tai uskoa siihen, että se tulee toimimaan, pärjäämään ja työllistämään. Ei nämä ole itsestäänselvyyksiä. Aina siellä on vaikuttamista takana. Pitää osata vaikuttaa oikeisiin ihmisiin.

Kontinjoen paljon puhutusta kevyenliikenteenväylästä Korhonen antaa kiitoksen kansanedustaja Eero Suutarille. Molemmat kansanedustajat ovat jäsenenä valtionvarainvaliokunnan jaostoissa, joissa käsitellään valtion budjetti ja lisätalousarviot.
– Teemme yhteistyötä ja katsomme, mitä tarpeita Kainuussa on, ja kumpi pystyy mihinkin asiaan jotakin kautta vaikuttamaan. Liikennejaostoon piti pystyä vaikuttamaan, että Kontinjoen väylä ja silta saatiin läpi. Suutarin Eero teki siinä hemmetin hyvän työn.

Korhonen puhui puoli miljoonaa euroa Sotkamo Silverille menevälle tielle. – Tällä varmistettiin tieinvestoinnin eteneminen. Loppuvääntö on menossa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa Timo Korhonen on työskennellyt toukokuusta 2006 lähtien. Asia on kasvanut Korhoselle henkilökohtaisesti vuosien myötä merkittäväksi. Meneekö uudistus läpi?
– Uskon että menee. Tätä on niin kauan jumpattu, kauemmin kuin olen ollut eduskunnassa. On ollut erilaisia yrityksiä. Nyt ollaan pitemmällä kuin koskaan. Vedän hallituksen koordinaatioryhmää, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että uudistuslait menevät eduskunnassa läpi.
– Tämä on monisyinen ja massiivinen kokonaisuus eduskunnan käsittelyssäkin. Valitettavasti sosiaali- ja terveysvaliokunnan toiminta on takkuillut tosi pahasti, mutta uskon, että saamme asian menemään läpi. Uudistuksen kaatuminen olisi edesvastuutonta.

Maakunta- ja sote-uudistus liittyvät Korhosen ajattelussa olennaisesti yhteen.  Sote-uudistusta ei ole ilman maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksen idea on saattaa maakunnan kehittämisen päätöksenteko maakunnan ihmisten omiin käsiin.
– Perusajatus on, että tiedämme täällä kyllä tasan tarkkaan ja vähintäänkin yhtä hyvin Kainuun kehittämistarpeet kuin ministeriöissä Helsingissä. Päätösvalta pitää saada itselle.
– Toinen keskeinen asia uudistuksessa on, että pystymme turvaamaan tarvittavat hyvinvointipalvelut Kainuussa ja ympäri maata myös tulevaisuudessa.
– Kolmas asia on se, että sote-palvelujen kustannukset saadaan leveämmille hartioille valtion kannettaviksi. Pystymme jatkossa järjestämään palveluja taloudellisesti entistä tehokkaammin.

Hartioiden leventämisen merkityksestä Korhonen nostaa esimerkiksi Kainuun kuntien soten siirtymisen maakunnalle vuonna 2005.
– Huomattiin, että muun muassa lastensuojelu oli vain yhdessä kunnassa lain edellyttämällä tasolla monesta eri syystä. Kun saimme leveämmät hartiat, lastensuojelu saatiin jokaisessa kunnassa lain edellyttämälle tasolle. Tosin meidän olisi pitänyt kyetä lisäämään silloin myös lastensuojelun resursseja merkittävästi.   
– Kokonaisuutena myös valvonnassa ja kilpailutuksessa saadaan lisää ymmärrystä siihen, minkälaisia palveluja ostetaan.

Valvonta ja hoitajamitoitus ovat nousseet keskustelun kärkeen yksityisissä hoivapalveluissa havaittujen puutteiden myötä. Korhonen pitää esille tulleita tapauksia edesvastuuttomina ja törkeinä, mutta muistuttaa, että kysymys on myös valvonnasta.
– Ensisijainen valvontavastuu on sillä, joka palvelun ostaa eli kunnalla tai maakunnalla.
– Yhteiskunnassa pitää pystyä toimimaan paremmin ja vahvemmin käymään läpi, miten yhteiskunta huolehtii jäsenistään syntymästä kuolemaan saakka niin, että kaikissa vaiheissa voimme kokea elävämme turvallista ja arvokasta elämää.

Tulevalla vaalikaudella yhteiskunnan epäkohdat, vanhusten ja perheiden hyvinvointi sekä sosiaaliturvan kokonaiskehittäminen nousevat kärkeen. Kainuun kannalta keskeisimmiksi asioiksi Korhonen nostaa osaavan työvoiman saannin, saavutettavuuden ja osaamisen vatmistamisen. Osaavaan työvoimaan liittyvät paitsi työntekijät niin myös yritysten sukupolvenvaihdokset. Tarvitaan uusia yrittäjiä. Yritysten rahoituskokonaisuus on ratkaistava.
– Meillä on tällä hetkellä uusia yrityshankkeita yli kahden miljardin euron edestä. Meidän on mietittävä, miten niiden ja jo olemassa olevien yritysten rahoitus järjestetään.

Korhonen uskoo, että maakunta- ja sote-uudistuksen peruskokonaisuus saadaan eduskunnassa kasaan vielä kevään aikana. – Mutta tulevalle vaalikaudelle jää vielä erittäin paljon lainsäädäntöä. Myös rahoitus vaatii kovaa hiomista.

Iso tuleva vaalikauden asia on myös EU-rakennerahastokauden vaihtuminen.
– Meidän on kyettävä vaikuttamaan siihen, että Kainuun ja Pohjois- ja Itä-Suomen asiat saadaan myös EU-tasolla väännettyä parhain päin. Siksikin paljon omaa aikaa menee näiden maakuntien väliseen yhteistyöhön.

Keskustan kannatus on tällä hetkellä alempana kuin vuosiin. Julkisuudessa on esiintynyt näkemystä, että Oulun seksuaalirikostapaukset nostaisivat perussuomalaisten kannatusta ja saamaan aikaan hallitusvastuu söisi keskustan kannatusta erityisesti Oulun vaalipiirissä.
Korhonen muistuttaa, että vaaleihin on vielä aikaa ja puolueiden kannatusmittauksissa prosentit voivat muuttua nopeasti. Hän viittaa esimerkiksi kokoomuksen viimepäivien kannatusmuutoksiin.

Oulun mieliä kuohuttavista seksuaalirikoksista Korhonen puhuu varovasti. Asia on monella tapaa herkkä.
– Tällaista ei saisi tapahtua. Näen tämän jotenkin kolmiulotteisena vakavana kokonaisuutena. Siihen liittyy maahanmuutto- ja ulkomaalaislainsäädäntö, rikoslainsäädäntö ja viranomaisresurssit ja kolmas, mikä tähän liittyy, on perheet ja kasvatus. Ja kasvatuksen tukeminen.