Eduskunnan viikko

Perjantai 16.2.2018

Timon viikkokirje 16.2.2018

Kainuun maakunta- ja soteuudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin järjesti ”Kohti uutta maakuntahallintoa 2020 –seminaarin” Kouta-salissa Kajaanissa maanantaina. Maakuntahallituksen puheenjohtajana olen tyytyväinen päivän antiin.

Monet epäilevät, kuinka Belgian kokoinen harvaan asuttu, vajaan 80 000 asukkaan maakunta voi tulevaisuudessa menestyä. Näille epäilijöille haluan sanoa, että Kainuulla on kaikki edellytykset menestyä, kuten kaikilla tulevilla maakunnilla. Mutta se ei ole itsestäänselvyys. Maakunnan toiminnan tulee olla selkeää ja tehokasta. Sen lisäksi Kainuu ei pärjää, ellemme löydä keinoja vastata tulevaisuudessa pahenevaan työvoimapulaan.

Lue lisää »

Historiamme suurin rakenneuudistus

Tiistai 13.2.2018

Kainuun paikallislehdet 12.2. - Eduskunnasta kolumni

Historiamme suurin rakenneuudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen kannalta eletään ratkaisevia kuukausia. Valtakunnan tasolla lakeihin tehdään vielä tarvittavia korjauksia. Eduskunta käsittelee useita kymmeniä lakeja sisältävän kokonaisuuden tämän kevään aikana. Askelmerkit on rakennettu niin, että maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018.

Kainuussa uudistuksen valmistelutyö on kiivaimmillaan, kuten muissakin maakunnissa. Kainuussa ”valmistelukone” alkaa olla täydessä vauhdissa – eri valmistelukokonaisuudet ovat lähes kasassa ja henkilöstö palkattuna. Työ tähän saakka on edennyt hyvällä ennakoivalla otteella.

Uudistuksen tekemiseen meillä on erinomaiset lähtökohdat. Meillä on käytännön kokemusta Kainuun hallintokokeilusta.  Myös Kainuun maakuntahenki on tutkimusten mukaan Suomen vahvimpia. Meille sopii se, että päätösvaltaa siirretäänHelsingin ministeriöistä tänne kentälle.

Maakuntahallituksen puheenjohtajana näen välttämättömänä, että kaikki tahot pidetään tiiviisti mukana uudistustyössä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että uudistuksen ohjausryhmään on valittu edustajat jokaisesta Kainuun kunnasta. Tällä tavoin varmistetaan se, että kuntien ja uuden maakunnan välille ei synny turhia raja-aitoja. Kuntien ja maakunnan on yhdessä edistettävä Kainuun talouskasvua, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Alueellinen itsehallinto on ollut vahvaa Euroopassa, muttei Suomessa. Nyt tähän on tulossa oikea muutos, jonka myötä alueellinen päätösvalta voimistuu kansanvaltaisella tavalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi uusiin maakuntiin kootaan mm. valtion aluehallintoa elyineen ja aveineen, pelastuslaitos ja TE-toimistot.

Viime aikoina olen saanut yhteydenottoja siitä, mitä maatalouden lomituspalveluille tulee käymään sote- ja maakuntauudistuksessa. Maatalouslomitus on siirtymässä maakuntien ja Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) tehtäväksi Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela) ja kunnilta, mutta käytännön linjauksia hiotaan vielä erityisesti Historiamme suurin rakenneuudistus tietojärjestelmien osalta.

Ehkä suurin julkinen mielenkiinto maatalouslomituksen suhteen liittyi lomitusoikeuden henkilökohtaiseen määräytymiseen. Uudistusta pohtinut työryhmä esitti tilakohtaiseen lomitusoikeuteen siirtymistä. Saimme sen kuitenkin torpattua eli maatalousyrittäjien vuosilomaoikeus säilyy henkilökohtaisena. Tämä ratkaisu kunnioittaa oivalla tavalla perheviljelmäpohjaista maatalouttamme.

Kainuulla täytyy olla kunnianhimoa uudistustyössään

Maanantai 12.2.2018

Kainuulla täytyy olla kunnianhimoa uudistustyössään

Kansanedustaja, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhosen mukaan valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus etenee Kainuun viitoittamalla tiellä. Korhosen mukaan merkittävää on se, että uudistus päätettiin rakentaa 18 maakunnan pohjalle.

-          Monet epäilevät, kuinka Belgian kokoinen harvaan asuttu, vajaan 80 000 asukkaan maakunta voi tulevaisuudessa pärjätä.  Näille epäilijöille haluan sanoa, että Kainuulla on kaikki edellytykset menestyä, kuten kaikilla tulevilla maakunnilla. Kainuuta kantaa monella tavalla poikkeuksellisen vahva maakuntahenki, joka näkyi uraauurtavana työnä mm. Kainuun hallintokokeilussa. Olemme tutkitusti yksi vahvimpia maakuntaidentiteetin omaavista maakunnista. Tämä muodostaa hyvin luontevan ja vahvan pohjan maakuntahallintoon, Korhonen korostaa.

Korhonen korostaa maakuntien välistä yhteistyötä.

-          Meillä pitää olla kyky ja tahto monialaiseen yhteistyöhön esimerkiksi naapurimaakuntien kanssa. Aitoon yhteistyöhön maakuntien on välttämätöntä sitoutua, sillä yksikään maakunta ei pärjää omillaan. Uskon, että tämä maakunnissa ymmärretään, ei siihen mitään lainsäädännön määreitä tarvita, Korhonen arvioi.

Korhosen mukaan tuleva maakunta tulee nähdä mahdollisuutena.

-          Koskaan Suomen historiassa maakunnan päättäjillä ei ole ollut niin paljon valtaa, kuin tulevilla maakuntavaltuutetuilla. Siksi meidän on Kainuussa kyettävä huolehtimaan siitä, että uudet maakuntavaltuutetut kykenevät kantamaan osaamisellaan sen vastuun, joka heille tulee. Haluan nähdä tässä meidän uudistustyössä sitä hurjaa intohimoa, joka meillä oli hallintokokeilun valmistelussa, Korhonen alleviivaa.

Kansanedustajan mukaan sote- ja maakuntauudistus on erityisen tarpeellinen Kainuulle, jotta alueen kehityssuuntaa voidaan kääntää myönteiseksi.

-          Hallintokokeilussahan tämä aluekehitystavoite jäi toteutumatta. Meidän on tässä petrattava, jotta voimme vastata positiiviseen kehitykseen, joka näkyy tällä hetkellä Kainuussa monella tapaa. Vain kestävän kasvun ja yritysten kehittymisen kautta Kainuu saa sitä potentiaalia, jolla palvelutkin kyetään turvaamaan, Korhonen painottaa.

Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin järjesti Kohti uutta maakuntahallintoa 2020 -seminaarin Kouta-salissa Kajaanissa maanantaina. Seminaari tarjosi ajantasaisen valtakunnallisen tilannekuvan maakuntauudistuksen etenemisestä sekä elinkeinosektorin järjestöjen näkemykset maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisuuksista ja haasteista.

Lisätietoja:

Timo Korhonen, kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen pj.

Puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

 

Timo Korhonen penää intohimoa Kainuun uudis­tus­työhön

Maanantai 12.2.2018

Suomenmaa 12.2.

Timo Korhonen penää intohimoa Kainuun uudis­tus­työhön

Maa­kun­tau­u­dis­tus Kai­nuun maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Timo Kor­ho­sen mu­kaan val­ta­kun­nal­li­nen sote- ja maa­kun­tau­u­dis­tus ete­nee Kai­nuun vii­toit­ta­mal­la tiel­lä. Kan­sa­ne­dus­ta­ja Kor­ho­sen mu­kaan mer­kit­tä­vää on se, et­tä uu­dis­tus pää­tet­tiin ra­ken­taa 18 maa­kun­nan poh­jal­le.

Kor­ho­sen mu­kaan mo­net epäi­le­vät, kuin­ka Bel­gi­an ko­koi­nen har­vaan asut­tu, va­jaan 80 000 asuk­kaan maa­kun­ta voi tu­le­vai­suu­des­sa pär­jä­tä.

– Epäi­li­jöil­le ha­lu­an sa­noa, et­tä Kai­nuul­la on kaik­ki edel­ly­tyk­set me­nes­tyä, ku­ten kai­kil­la tu­le­vil­la maa­kun­nil­la. Kai­nuu­ta kan­taa mo­nel­la ta­val­la poik­keuk­sel­li­sen vah­va maa­kun­ta­hen­ki, joka nä­kyi uraa­uur­ta­va­na työ­nä mm. Kai­nuun hal­lin­to­ko­kei­lus­sa.

Kai­nuu on Kor­ho­sen mu­kaan yk­si vah­vim­pia maa­kun­tai­den­ti­tee­tin omaa­via maa­kun­tia.

– Tämä muo­dos­taa hy­vin luon­te­van ja vah­van poh­jan maa­kun­ta­hal­lin­toon, hän ko­ros­taa.

Kor­ho­nen pai­not­taa maa­kun­tien vä­lis­tä yh­teis­työ­tä.

– Pi­tää ol­la kyky ja tah­to mo­ni­a­lai­seen yh­teis­työ­hön naa­pu­ri­maa­kun­tien kans­sa. Yk­si­kään maa­kun­ta ei pär­jää omil­laan. Us­kon, et­tä tämä maa­kun­nis­sa ym­mär­re­tään, ei sii­hen mi­tään lain­sää­dän­nön mää­rei­tä tar­vi­ta.

Kor­ho­sen mu­kaan et­tä kos­kaan Suo­men his­to­ri­as­sa maa­kun­nan päät­tä­jil­lä ei ole ol­lut niin pal­jon val­taa, kuin tu­le­vil­la maa­kun­ta­val­tuu­te­tuil­la.

– Mei­dän on Kai­nuus­sa ky­et­tä­vä huo­leh­ti­maan sii­tä, et­tä uu­det maa­kun­ta­val­tuu­te­tut ky­ke­ne­vät kan­ta­maan osaa­mi­sel­laan sen vas­tuun, joka heil­le tu­lee. Ha­lu­an näh­dä täs­sä uu­dis­tus­työs­sä sitä hur­jaa in­to­hi­moa, joka meil­lä oli hal­lin­to­ko­kei­lun val­mis­te­lus­sa.

Kan­sa­ne­dus­ta­jan mu­kaan sote- ja maa­kun­tau­u­dis­tus on eri­tyi­sen tar­peel­li­nen Kai­nuul­le, jot­ta alu­een ke­hi­tys­suun­taa voi­daan kään­tää myön­tei­sek­si.

– Hal­lin­to­ko­kei­lus­sa­han tämä alu­e­ke­hi­tys­ta­voi­te jäi to­teu­tu­mat­ta. Mei­dän on täs­sä pet­rat­ta­va.Vain kes­tä­vän kas­vun ja yri­tys­ten ke­hit­ty­mi­sen kaut­ta Kai­nuu saa sitä po­ten­ti­aa­lia, jol­la pal­ve­lut­kin ky­e­tään tur­vaa­maan, Kor­ho­nen pai­not­taa.

Eduskunnan viikko

Perjantai 9.2.2018

Timon viikkokirje 9.2.2018

Valtiopäivät avattiin juhlallisin menoin tällä viikolla, ja eduskuntatyö on pyörähtänyt toden teolla käyntiin. Eduskunnan kevät tulee olemaan työntäyteinen. Kysymykset pyörivät edelleen talouden, työllisyyden ja palveluiden turvaamisen ympärillä. Tiivistetysti sanottuna hallituksen on jatkettava myönteisellä talous- ja työllisyyslinjalla ja vietävä sote- ja maakuntauudistus mukisematta maaliin.

Maanantaina kokoontunut Keskustan eduskuntaryhmä valitsi kansanedustaja Antti Kaikkosen jatkamaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Euroopan parlamenttiin siirtyvän ensimmäisen varapuheenjohtajan Elsi Kataisen tilalle valittiin kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Markus Lohi jatkaa eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 2.2.2018

Timon viikkokirje 2.2.2018

Eduskunnan työ jatkuu virallisesti ensi viikolla. Tässä viikkokirjeessä ruodin tammikuun presidentinvaaleja ja muita ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Eilen eduskunta kokoontui täysistuntoon, jossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi juhlallisen vakuutuksen eduskunnalle.

Kuten presidentinvaalien gallupit povailivat, Niinistö sai enemmistön tuen jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Lue lisää »

Kehittyvä ja elinvoimainen Kainuu

Perjantai 19.1.2018

Kainuun Sanomat 19.1.2018

Kehittyvä ja elinvoimainen Kainuu

Kainuulla on menossa positiivinen rakennemuutos. Olemme vahvasti kiinni siinä talouden kasvussa, joka näkyy ympäri koko maan.

Kaikki kainuulaiset eivät tästä myönteisestä kehityksestä ole vielä hyötyneet. Vaikka työllisyytemme on parantunut maakunnista nopeimmin jo

kahtena vuonna peräkkäin, työttömyyslukumme ovat edelleen liian korkeat. Suunta kuitenkin on oikea.

Kainuun aluekehitykseen tarvitaan uusia eväitä. Valtion toimenpiteet, kuten esimerkiksi Terrafame Oy:n rahoitus, on ollut yksi keskeinen tekijä Kainuun myönteisessä talouskehityksessä menneinä vuosina.

Kainuulla on kunnianhimoisia tavoitteita elinvoiman vahvistamiseen tuleville vuosille. Edessä on mittava lista yksityisiä investointeja, joiden toteuttamiseen tarvitaan noin 2 miljardin rahoituspotti.

Tähän kokonaisuuteen kuuluvat mm. biojalostamo (KaiCell Fibers) Paltamoon, Sotkamon hopeakaivos, St1:n laajennusinvestointi, Kuhmon Kantolan alueen puutuotealan investoinnit sekä matkailualalla olevia investointeja. Mielenkiinnolla katson myös Hossan suuntaan, kuinka yrittäjät hyödyntävät uuden kansallispuiston tunnettavuuden.

Kainuun saavutettavuutta on parannettava. Kainuu kehittyy, jos ajallinen etäisyys Helsinkiin lyhenee radikaalisti infrahankkeiden kautta.

Investointien rinnalla keskeistä on varmistaa työvoiman saatavuus. Osin koomista on, että Kainuulla on työttömyysmaakunnan ”maine”, mutta meidän suurin ongelma alkaa olla työvoiman saatavuus. Tämän myötä työvoiman kouluttamiseen on varattava riittävät resurssit ja Kainuun houkuttelevuuteen on kiinnitettävä huomiota.

Maakuntahallituksen puheenjohtajana olen tyytyväinen, että meillä on ollut halua, tahtoa ja rohkeutta asettaa rima korkealle. Emme saa jäädä tuleen makaamaan ja lepäämään laakereille. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä Kainuun maakunnan rooli oman alueensa kehittäjänä korostuu.

Toki valtakunnan ja EU-tason politiikka sekä yleinen talouden kehitys ohjaavat alueemme kehitystä. Aktiivisella otteella voimme kuitenkin varmistaa Kainuun aseman isommissa ympyröissä.

EU:n aluekehitysvaroilla on iso rooli Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille. Oleellista on varmistaa, että tulevalla EU- rahoituskaudella aluekehitykseen liittyvät kysymykset eivät jää jalkoihin.

Tulevien kuukausien aikana EU:ssa linjataan lähitulevaisuuden rahoituskehyksistä. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat koonneet voimansa EU:n edunvalvonnassa Brysselin suunnalla. Tämän lisäksi tarvitaan äärimmilleen vietyä valtakunnallista vaikuttamistyötä.

Kainuun elinvoimaa vahvistetaan entistä enemmän verkostojen kautta. Oleellista on verkostoitua maakunnan sisällä ja erityisesti sen ulkopuolella.

Tätä käsitystä vahvistaa myös Kainuun maakuntakuvatutkimus, jolla kartoitettiin suomalaisten käsityksiä Kainuusta viime vuoden loppupuolella.

Timo Korhonen

Kirjoittaja on keskustan sotkamolainen kansanedustaja.

 

Matti Vanhanen presidentiksi

Keskiviikko 17.1.2018

Matti Vanhanen presidentiksi

Presidentinvaalien ennakkoäänestys on alkanut. Olemme valitsemassa presidenttiä seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Perustuslain mukaan presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentinvaaleissa viitoitetaan Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan linjaa pitkälle tulevaisuuteen.

Näissä oloissa on erityisen tärkeää, että tasavallan presidentiksi valitaan henkilö, jolla on tähän suureen virkaan soveltuva koulutus, kokemus ja parhaat edellytykset hoitaa tehtävää menestyksellisesti Suomen kansan hyväksi.

Suomalaisilla on laaja käsitys siitä, että Sauli Niinistö on onnistunut presidenttikaudellaan ihan hyvin. Viimeaikaiset tapaamiset suurien valtioiden johtajien kanssa ovat ruokkineet käsitystä menestyksekkäästä ulkopolitiikan johtamisesta.

Jos kuitenkin haluamme valita presidentiksi ulkopolitiikan osaajista ja johtajista kokeneimman sekä selkeimmän, syvällisimmän näkemyksen Suomen turvallisesta tulevaisuudesta omaavan ehdokkaan, katseet kohdistuvat Matti Vanhaseen.

Pitkäaikaisella pääministerillämme on ylivertainen ulkopoliittinen osaaminen, verkostot ja myös arvostus ulkomailla. Vanhanen tuntee nykypäivän johtajista niin Putinin, Merkelin, Erdoganin kuin Kiinan Xi:in.

Meille kainuulaisille on tärkeää, että näissä vaaleissa valittava presidentti on koko laajan Suomen ja koko kansan presidentti. Tämän maan rakentamiseen tarvitaan koko Suomea ja kaikkia suomalaisia, elävää maaseutua ja kuntia, elinvoimaisia maakuntia ja kaupunkeja.

Suomen turvallisuus ja hyvinvointi vaativat kaukaa viisasta otetta ja arvojohtajuutta. Siksi äänestän näissä presidentinvaaleissa Matti Vanhasta nrolla 4 ja rohkenen kannustaa Sinuakin tekemään niin.

Jotkut antavat ymmärtää, että vaalit on jo ratkaistu. Ennen vaalipäivän iltaa mikään ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Vaalit ratkaistaan äänestyskopissa. Toiselle kierrokselle pääsy edellyttää reilun 10% kannatusta.

Tämä Matin puhe muistuttakoon meitä siitä, miksi häntä kannattaa äänestää näissä vaaleissa. Puhe sai runsaasti kehuja yli puoluerajojen.

Linkki puheeseen:

https://areena.yle.fi/1-4331193

Äänestetään siis yhdessä gallupit kumoon! #Matti4president

Ystävällisin terveisin,

Timo

 

Työtä työn puolesta

Torstai 28.12.2017

Työtä työn puolesta

Entinen edustajakollegani Raimo Piirainen (sd.) hyökkäsi Kainuun kansanedustajien kimppuun voimallisin sanakääntein (KS 13.12.2017). Erityisesti hän arvosteli hallituksen työttömyysturvan uudistustyötä. Tosin en ole varma, kuinka paljon tekstistä on SDP:n eduskuntaryhmästä tai puoluetoimistolta.

Tulkitsen Piiraisen kirjoituksen niin, että hän haluaa kirjoituksellaan peitellä edellisen sinipunahallituksen tekemättä jättämisiä. Suomi oli pitkään pysähtyneisyyden tilanteessa. Työttömien määrä kasvoi edellisellä vaalikaudella lyhyessä ajassa 100 000:lla.

Kun hallitus vaihtui, suunta muuttui. Linjamuutoksen myötä Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ympäri maan ja velaksi elämisen loppu lähenee. Keskusta on vastuunkantajana halunnut työtä työttömille.

Ymmärrän, että edelliskauden hallituspuolueelle on karvasta seurata, kuinka keskustavetoinen hallitus onnistuu siinä, missä he itse totaalisesti epäonnistuivat eli mm. työllisyyden parantamisessa.

Meidän keskustalaisten mielestä työllisyys on parasta eriarvoisuuden torjuntaa. Emme halua hylätä ketään työkkärin jonon hiljaisuuteen, vaan haluamme kaikki osalliseksi yhteiskuntamme toimiin.

Kainuun työttömyys on laskenut nyt yhdenjaksoisesti kaksi vuotta. Kasvanut työvoiman kysyntä aiheuttaa joillakin aloilla työvoimapulaa. Sama haaste näkyy eri puolilla Suomea.

Kun hallitus on ryhtynyt aktiivisiin toimiin työllisyyden hoidossa, on sillä ollut selkeästi vaikutusta työllisyysasteeseen. Tarkoitus ei ole sanktioida vaan varmistaa, että ihmiset pysyvät aktiivisina. Tutkimusten mukaan aktiivisuus parantaa työllistymismahdollisuuksia.

Meillä on aika paljon tutkimustietoa myös siitä, että hyvinkin nopeasti ihmisen työelämäkelpoisuus ja hyvinvointi heikentyvät työttömyyden pitkittyessä. Siksi tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja, joita tämä hallitus on tekemässä.

Meidän pitää päästä sellaiseen tilanteeseen, että ihmisen liikkeellelähtöä ja aktivoitumista kannustetaan enemmän kuin kotiin jäämistä.

Keskustelussa on muistettava, että Piiraisen esille nostama työttömän aktiivimalli ei koske sellaista työttömyysetuuden saajaa, joka saa toista etuutta työkyvyttömyyden taikka vamman vuoksi. Se ei koske myöskään omais- tai

perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.

Työtä työn puolesta on jatkettava.

Timo Korhonen

kansanedustaja (kesk.), Sotkamo

 

Eduskunnan viikko

Keskiviikko 20.12.2017

Timon viikkokirje 20.12.2017

Tänään eduskunnassa olemme käyneet viimeisiä äänestyksiä mm. ensi vuoden talousarvion osalta. Eduskunta alkaa hiljentyä jouluun.

Eduskunnan ilmapiiri on ollut jännitteinen kuluneiden viikkojen aikana. Oppositio on äänestyttänyt asian kuin asian, vastustaen kaikkea. Viime kaudella, kun keskusta oli oppositiossa, pyrimme pelkän kritisoimisen sijaan esittämään aina rakentavia vaihtoehtoja.

Nykyinen oppositio on unohtanut, että omien vaihtoehtojen läpiviemiseen oli edellisessä hallituksessa mahdollisuus, eikä siitä ole vielä kovinkaan paljon aikaa.

Lue lisää »

Korhonen kiittää ministeriä tolkun päätöksestä

Maanantai 18.12.2017

Korhonen kiittää ministeriä tolkun päätöksestä

Kainuulainen kansanedustaja ja VR:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Timo Korhonen kiittää ministeri Anne Berneriä, liikenne- ja viestintäministeriötä sekä VR- yhtymää päätöksestä, jonka myötä junavuorot Kajaani - Helsinki välillä lisääntyvät ensi vuoden alkupuolella.

Lisääntyvät vuorot tulevat kohdentumaan ajankohtiin, jotka Kainuussa on koettu tarpeellisiksi eli aamuun ja myöhäisiltaan.

-         Tämä on merkittävä juttu meille kainuulaisille, koska lisämäärärahan turvin Helsinki – Kuopio yhteydet lisääntyvät tulevina vuosina Kajaaniin saakka. Haluan kiittää ministeriä hyvästä päätöksestä. Viestimme on mennyt perille, Korhonen kiittelee.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat neuvotelleet parannuksia ostoliikennesopimuksella toteutettavan liikenteen palvelutasoon vuosille 2018–2019.

Lisätietoja:

Timo Korhonen, kansanedustaja, VR:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja

puh: 09 432 3095

Gsm: 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 15.12.2017

Timon viikkokirje 15.12.2017

Vielä ennen joulutaukoa eduskunnassa on työntäyteisiä päiviä. Tällä viikolla olemme käsitelleet ensi vuoden talousarviota, joka jatkuu vielä ensi viikolla. Talousarviota on käsitelty huolellisesti valtionvarainvaliokunnassa sekä muissa valiokunnissa tämän syksyn aikana.

Ensi vuoden talousarviota voisi luonnehtia tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, joka entisestään vahvistaa myönteistä käännettä. Talousarvion kantavia teemoja ovat työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus — näihin hallitus esitti lisäpanostuksia.

Lue lisää »

Uusi maakunta rakennetaan yhteistyöllä ja luottamuksella

Maanantai 11.12.2017

KORHONEN: UUSI MAAKUNTA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA LUOTTAMUKSELLA

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhosen mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee nähdä suurena mahdollisuutena Kainuussa. Sote- ja maakuntauudistuksen ohjaustyöryhmän puheenjohtajana toimiva Korhonen korostaa eteenpäin katsovaa asennetta.

-          Vaikka uudistuksen lainsäädäntöön tuli valtakunnallisesti aikalisä kesällä, maakunnallinen valmistelutyö jatkuu maakunnassamme keskeytyksettä. Osin tosin tarvitsemme valmisteluun vielä lisää intohimoa ja keskinäistä luottamusta jouhevan etenemisen varmistamiseksi, Korhonen katsoo.

Korhosen mukaan valmistelulle on luotu hyvät lähtökohdat.

-          Maakunnallinen sote on esimerkiksi jo olemassa. Maan hallituksen aluelinjaus, jossa Kainuu säilyy omana maakunta, on merkittävä asia alueemme kannalta. Omiin käsiin tulevaa kehittämisvaltaa ei voi väheksyä, Korhonen painottaa. 

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajan mukaan tulevaisuuden Kainuu rakennetaan saumattomalla yhteistyöllä.

-          Jotta palvelut pystytään turvamaan kaikille kainuulaisille, tarvitsemme yhteistyötä ja kaukonäköistä ajattelutapaa. Kainuun on pidettävä yhtä ja Kainuun kuntien on kyettävä näkemään yhteinen tie. Kainuun maakunnan vastuulla on jatkossa huolehtia sote –palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, henkilöstön ja rahan riittävyydestä sekä siitä, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeita. Maakunnan tulee olla kansanvaltainen ja vahva palveluiden järjestäjä. Toivon, että esimerkiksi kuntatasolla ei tehdä nyt lyhytnäköisiä toimia, joilla vahvan toimijan edellytykset harvaanasutussa maakunnassa romutetaan, Korhonen korostaa.

Kainuulaisen kansanedustajan mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa eletään kriittisiä aikoja.

-          Kuntien ja maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että loput valtakunnalliset linjaukset maakunta- ja soteuudistuksen osalta kyetään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Toki muuttunut aikataulu on tarkoittanut sitä, että muutos voidaan valmistella paremmin maakuntatasolla, Korhonen muistuttaa.

-          Toisaalta epävarmuus on kasvanut. Uudistuksia katsotaan helposti vain siitä näkövinkkelistä, että mitä ehkä menetetään. Sen sijaan huomio pitäisi kiinnittää siihen, mitä tästä hyödymme, Korhonen kannustaa.

Korhosen mukaan epävarmuus ja uhkakuvien maalailu on vauhdittanut sotepalvelujen ulkoistamiskuhinaa kuntakentällä kautta maan.

-          Tästä esimerkkinä mainittakoon Meri-Lapin soteratkaisu. Vastaavanlaista kuhinaa on nähtävissä myös Kainuussa. Näissä ulkoistushankkeissa ei pidä hötkyillä. Tulevan maakunnan ja kainuulaisten palveluiden kannalta on erittäin tärkeää, että emme sido käsiämme tässä vaiheessa tuntemattomaan.

-          Mm. valinnanvapauslainsäädäntö valmistuu muutaman kuukauden kuluttua. Maakunnan palveluverkko tulee olemaan pääsäännöltään markkinavetoinen, joten perusterveydenhuollon tai ikäihmisten hoivan toimitilat ja toiminta kiinnostaa yksityisiä tuottajia lainsäädännön valmistumisen jälkeenkin. Nyt kunnissa on oltava rohkeutta katsoa tilannetta rauhassa, Korhonen sanoo.

-          Maakunnallisessa valmistelussa kaikkien tahojen on vedettävä yhtä köyttä. Tätä yhteistyöhenkeä on entisestään voimistettava. Samaa linjaa on korostettava myös maakuntien välisessä yhteistyössä, koska yhteistyötä  tarvitaan. Koko Pohjois-Suomen puolia on pidettävä, Korhonen linjaa.

LISÄTIETOJA:

Timo Korhonen, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja

Puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

 

Jäitä hattuun

Perjantai 8.12.2017

Kainuun Sanomat 8.12.2017

Jäitä hattuun

Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa voinee sanoa, että paras lahja suomalaisille on se, että maamme taloudessa ja työllisyydessä on tapahtunut iso, merkittävä ja myönteinen käänne. Sen aikaansaamiseksi on valitettavasti jouduttu myös tekemään kipeitä, mutta välttämättömiä säästöpäätöksiä. Suomen syöksykierre on katkaistu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa eletään kriittisiä aikoja. Kuntien ja maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että loput valtakunnalliset linjaukset maakunta- ja soteuudistuksen osalta kyetään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Uudistuksen ratkaisematon kysymys on osin valinnanvapauslaki, jota täsmennetään uudemman kerran suhteessa perustuslakiin.

Nykyinen aluelinjaus on selkeä: lähes 200 sote-järjestäjästä siirrytään 18 maakunnan järjestämisvastuuseen. Tästä pidetään kiinni.

Vaikka uudistuksen lainsäädäntöön tuli aikalisä, maakunnallinen valmistelutyö jatkuu Kainuussakin. Yksi valmistelun tukipilareista on aikataulussa edennyt Kainuun uusi sairaalahanke. Tästä iso kiitos myös maan hallitukselle!

Kainuussakin tämän ison uudistuksen onnistuminen pohjautuu yhdessä tehtyihin päätöksiin. Yhteiseen näkemykseen ja ymmärrykseen siitä, että pienenä maakuntana pärjäämme vain yhteisellä linjalla, jossa esimerkiksi kaikkien kuntien tulee nähdä yhteinen kokonaisuus. Ellei, vaarannetaan myös Kainuun tulevaisuus. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.  

Kuluneiden kuukausien aikana soten ulkoistamishankkeet ovat nousseet pinnalle. Tästä esimerkkinä mainittakoon Meri-Lapin soteratkaisu. Vastaavanlaista kuhinaa on nähtävissä myös Kainuussa.

Näissä ulkoistushankkeissa ei pidä hötkyillä. Tulevan maakunnan ja kainuulaisten palveluiden kannalta on erittäin tärkeää, että emme sido käsiämme tässä vaiheessa tuntemattomaan. Emme saa vaarantaa julkisen sektorin palvelutuotannon toimintaedellytyksiä vaiheessa, jossa tuleva lainsäädäntö on valmistumassa muutaman kuukauden kuluttua.

Jotta palvelut pystytään turvamaan kaikille kainuulaisille, tarvitsemme yhteistyötä ja kaukonäköistä ajattelutapaa. Kainuun on pidettävä yhtä ja Kainuun kuntien on kyettävä näkemään yhteinen tie.

Vastaavasti erikoissairaanhoidon palvelut kyetään järjestämään yli maakuntarajojen sopimalla työnjaosta. On selvää, että esimerkiksi hätäiset soteulkoistukset toteutuessaan vaikuttavat Pohjois-Suomen erva-alueen sotetoimintaan ja siten myös Kainuun maakuntaan.

Avoimet kysymykset lisäävät totta kai epävarmuutta. Nyt on kuitenkin laitettava jäitä hattuun. Sanonta ”itsemurhaa ei kannata tehdä kuoleman pelossa” pitää tässäkin paikkansa.

Rauhaisaa joulunalusaikaa!

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 8.12.2017

Timon viikkokirje 8.12.2017

Suomi 100 – juhlavuosi huipentui tällä viikolla itsenäisyyspäivään. Perinteiden mukaisesti osallistuin Tasavallan Presidentin vastaanotolle sekä Helsingin Tuomikirkossa järjestettyyn juhlajumalanpalvelukseen.

Olemme historiamme aikana nousseet köyhästä kansasta maailman huipulle. Meillä on oma kieli, rauha ja vapaa maa. Kiitos tästä kuuluu veteraaneillemme!

Lue lisää »

Sote tarvitsee maakuntien yhteistyötä

Keskiviikko 29.11.2017

Kaleva 29.11.2017

Sote tarvitsee maakuntien yhteistyötä

Sote- ja maakuntauudistus on yksi hallituksen tärkeimmistä uudistuksista, joka tulee viedä maaliin tällä vaalikaudella. Uudistuksen lähtökohdat ovat selkeät. Tavoitteena on sote-palvelujen turvaaminen ympäri Suomen tulevaisuudessa, terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

Maakuntauudistuksella siirretään kehittämisvaltaa maakunnille itselleen Helsingin ministeriöbunkkereista.

Viime kesänä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluaikaa jatkettiin vuodella. Tämä johtui siitä, että soteen liittyvä valinnanvapauslakiesitys joudutaan täsmentämään uudemman kerran suhteessa perustuslakiin.

Uuden valinnanvapausesityksen edelleen arvioitava kysymys on etenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

Tässä keskustelussa on muistettava, että julkinen erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. Arvioni mukaan erikoissairaanhoidon esitettyyn asiakasseteliin tullaan ottamaan vahvasti kantaa, kuten asiaan kuuluu.

Lausuntokierroksen jälkeen valinnanvapauslakia on pystyttävä tarvittaessa rustaamaan oikeaan asentoon.

Kuluneiden viikkojen aikana Meri-Lapin sote-ratkaisu on puhuttanut. Vastaavanlaista kuhinaa on nähtävissä eri puolilla Suomea. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näissä ulkoistushankkeissa ei pitäisi hötkyillä. Maltti on valttia.

Allekirjoittaneella on yli kymmenen vuoden kokemus Kainuun hallintokokeilusta, jossa toteutettiin samantyyppinen sote-ratkaisu, jota nyt tehdään koko maassa. Rohkenisin ajatella, että näissä ulkoistushankkeissa on hyvä arvioida maakunnan ja koko Pohjois-Suomen kokonaisuus. Tulevaisuuden maakunnassa pitää luottaa suorilla vaaleilla valittuun maakuntavaltuustoon. Kun päätökset tehdään kuntayhtymän hallinnon sijaan suoraan äänestäjien mandaatilla, tulee valta ja vastuu eri tavalla omiin käsiin.

Monet erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli maakuntarajojen sopimalla työnjaosta – niitä nimittäin pitää pystyä sopimaan. On selvää, että Meri-Lapin ratkaisu toteutuessaan vaikuttaa Pohjois-Suomen erva-alueen sote-toimintaan.

Jotta koko laajassa Pohjois-Suomessa kyetään vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen, tarvitaan erittäin hyvää ja kiinteää yhteistyötä kaikkien neljän maakunnan kesken.

Uudistus tarvitaan. Mutta niin tarvitaan koko pohjoisen Suomen maakuntien selkeä, yhteinen tahtotila sote-toiminnan yhteistyöstä työnjakokysymyksineen. Yhdenkään maakunnan ei tule edetä uudistuksessa vain oman maakuntansa näkökulmasta.

Sote- ja maakuntauudistus on nyt lähempänä maalia kuin koskaan. Hanskat eivät saa nyt tippua.

Eduskunnan viikko

Perjantai 24.11.2017

Timon viikkokirje 24.11.2017

Tällä viikolla keskustelimme EU-politiikasta. Pidän hyvänä toimintatapana sitä, että pääministeri antaa ilmoituksen eduskunnalle Suomen linjasta. 

Seurattuani nyt pidemmän aikaa Suomen vaikuttamista EU-kysymyksissä, annan kiitokset nykyhallitukselle aktiivisesta, ennakoivasta ja tuloksellisesta EU-vaikuttamisesta.  Suomi on ollut vaikuttamassa ennakkoon moniin tärkeisiin kysymyksiin, joista on tullut EU:n yhteistä politiikkaa. Keskustan lähtökohta on kehittää EU:ta itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisönä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 17.11.2017

Timon viikkokirje 17.11.2017

Tuoreimpien talousarvioiden mukaan Suomen talous kohenee vauhdikkaammin kuin EU-maissa keskimäärin. Komission ennustukset näyttävät tänä vuonna 3,3 prosentin kasvua, ensi vuonna 2,7 % ja sitä seuraavana 2,4%. Suomen kurssi on käännetty. Tätä käsitystä vahvistavat myös muut talousennusteet. Sipilän hallitus jatkaa työtä suomalaisen työn puolesta.

Keskustan mielestä kasvu kuuluu kaikille. Kasvun hedelmät ovat vasta kypsymässä, pitää olla malttia odottaa niiden kypsymistä. Keskustan vastuullinen talouspolitiikka pitää kasvusta huolta, ei pilaa sitä.

Lue lisää »

Yhdessä ja yhteistyössä - Kainuun parhaaksi

Perjantai 17.11.2017

Yhdessä ja yhteistyössä - Kainuun parhaaksi

Kansalaispuolueeseen kokoomuksesta loikannut Petri Makkonen sätti paikallislehden haastattelussa kainuulaisia kansanedustajia. Hänen mukaansa emme ole saaneet mitään aikaan.

Yhteisten asioiden hoitaminen on joukkuetyötä. Oma vaikuttamisfilosofiani lähtee siitä, että on vaikutettava aktiivisesti hallituksen politiikkaan. Kainuun asioita pystyy parhaiten hoitamaan yhdessä ja yhteistyössä. Kokemuksen karaisemana tiedän tämän hyvin. Sooloilulla ei rakenneta Kainuuta. Tärkeintä ovat asiat ja tulos, ei näyttävä pisteiden keruu.

Totean tässäkin, että Sipilän hallitus on kohdellut Kainuuta hyvin. Muutama esimerkki.

Isossa kuvassa olemme siirtyneet Suomessa talouden syöksykierteestä kasvun, nousun ja toivon tielle. Työllisyystilastot ovat Kainuulle rohkaisevia.  Kainuun työttömyys on laskenut nyt yhdenjaksoisesti kaksi vuotta. Kasvanut työvoiman kysyntä aiheuttaa joillakin aloilla työvoimapulaa. Positiivinen vire jatkuu.

Sipilän hallituksen päätöksillä Terrafame nostettiin jaloilleen. Vaalikauden alussa pelkäsimme, että käsiimme oli jäämässä ikuisesti tappiollinen kaivos ympäristöongelmineen. Poliittisesti siihen kuitenkin uskottiin ja kaivoksen työntekijät ja johto ovat tehneet loistavaa työtä.

Pidän merkittävänä sitä, että saimme turvattua Kainuun maakunnan olemassaolon maakunta- ja soteuudistuksessa. Nyt uudistusta viedään valtakunnallisesti eteenpäin meidän viitoittamalla linjalla. Saimme myös edelleen luvan synnytysten jatkamiseen Kajaanissa ja investointiluvan Kainuun uudelle sairaalalle.

Kesäkuussa Ylä-Kainuussa avattiin Hossan uusi kansallispuisto, jolla on laaja merkitys myös koko Kainuun elinkeinoelämälle.

Ei edellä mainitut esimerkit ole itsestään tulleet – eivätkä pelkillä kauniilla lehtikirjoituksilla.

Kainuuta on puolustettava joka päivä. Makkosen kommenteissa kiinnitetään myös asiallista huomiota vastakkainasettelun voimistumiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Pari viikkoa sitten vihreiden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra paljasti puolueen karvat laukomalla ”totuuksia” maaseudun ja maakuntien ihmisisistä. Puolueen puheenjohtaja Touko Aalto pyysi anteeksi ja tuomitsi samalla Diarran lausunnot. Tosin Aalto vitkutteli lausuntoansa.

Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori on käynyt Helsinki -keskeisesti  ärhäkkäästi hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kimppuun. Vapaavuoren lausunnot ovat kaikuja viime vaalikauden suurkuntahankkeesta.

Tuollaiset ulostulot ovat omiaan rakentamaan turhaa kuilua maakuntien ja pääkaupunkiseudun välille.

Me keskustalaiset haluamme rakentaa Suomea kokonaisuutena. Mielestämme vastakkainasettelu aluekysymyksissä on turhanpäiväistä ja vanhanaikaista. Suomi nousee vain koko voimallaan.

Timo Korhonen

Kansanedustaja

Sotkamo

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 10.11.2017

Timon viikkokirje 10.11.2017

Viime viikon istuntovapaan jälkeen eduskunnassa on jälleen tekemisen meininki. Käsittelyssä on vielä tämän vuoden puolella runsaasti hallituksen esityksiä, unohtamatta tietenkään ensi vuoden talousarviota. Niin täysistunnoissa kuin valiokunnissa tehdään hartiavoimin töitä.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »