Eduskunnan viikko

Perjantai 18.5.2018

Timon viikkokirje 18.5.2018

Maakunta- ja sote -uudistusten valmistelu eduskunnassa käy yhä kovemmilla kierroksilla. Opposition jarrutus kovenee entistä laajemmalla rintamalla. Monipuolisen lakikokonaisuuden käsittelyjen organisointi aikatauluineen vie käytännössä kaiken aikani eduskunnassa.

Viikon aikana pääkaupunkiseutu on kapinoinut uudistusta vastaan. Kunnat, pääkaupunkiseutu mukaan lukien, ovat antaneet omat lausuntonsa valmisteluun eikä heillä ole ollut esittää vaihtoehtoa. Kysymys lienee enemmänkin vallasta, jota suuret ja rikkaat kaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät halua luovuttaa maakunnille.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 11.5.2018

Timon viikkokirje 11.5.2018

Alkuviikon EU:n maatalousvaliokunnan vierailun jälkeen viikko alkoi makusote-asioiden tiimoilta vauhdikkaasti. Osittain on nähtävissä opposition jarrutusta valiokuntakäsittelyissä. Erityisesti tämä näkyy sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Jarrutusta on vaikea käsittää. Tuskin kukaan oppositioedustaja - joka vähänkään tätä kokonaisuutta ymmärtää - haluaa vaalien jälkeen eteensä nämä uudistuspaketit. Omat työpäivät eduskunnassa menee nykyään lähes tyystin näiden makusote-asioiden paimentamisessa eteenpäin.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 4.5.2018

Timon viikkokirje 4.5.2018

Viikolla keskusteluihin nousi Antti Rinteen vappupuheessaan väläyttämä lupaus 1400 euroa nettona saavien eläkeläisten 100 euron kuukausikorotuksesta. Puheessaan Rinne ei puhunut korotuksesta useamman vaalikauden aikana. Kun korotuksen hintalappua alettiin katsomaan, selitti Rinne tarkoittavansa korotusta seuraavan vaalikauden aikana ja myöhemmin hän kertoi tarkoittaneensa korotusta useamman vaalikauden aikana. Sinällään tuo korotus hoituu jo indeksien kautta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 27.4.2018

Timon viikkokirje 27.4.2018

Työpäivät pitenevät ja makusote-valmistelu kiihtyy. Kuluneella viikolla lainvalmisteluun on jälleen lisätty kokouksia. Viikolla isoin osa ajastani meni näiden uudistusten käsittelyn organsiointiin ja juoksuttamiseen valiokuntien välillä sekä ongelmien ratkomiseen eduskunnassa. Aikataulu on tiukka, mutta olen kuitenkin luottavainen.

Paavo Väyrynen teki omat ratkaisunsa ilmoittamalla tulostaan eduskuntaan, erostaan keskustasta ja luopumisesta kunniapuheenjohtajuudestaan. Pitkään jatkunut juupas-eipäs-pallottelu saa päätöksen ja takaa työrauhan kaikille osapuolille - ehkä. Paavon tilalle Euroopan parlamenttiin nousee Mirja Vehkaperä, jos Väyrynen pääsee todella palaamaan.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 20.4.2018

Timon viikkokirje 20.4.2018

Viikon täysistunnoissa oli käsiteltävänä isoja asioita: lähetekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, kasvupalvelulaki ja aktiivimalli. Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu kiihtyy, mikä näkyy valiokuntien kokousaikatauluissa. Ylimääräisiä ja pidennettyjä kokouksia on sovittu pidettäväksi keskeisissä valiokunnissa eli hallinto-, sosiaali- ja terveys- sekä perustuslakivaliokunnissa.

Eilen esittelin makusoten etenemistä reformiministeriryhmälle. Kokouksen päätöksen myötä tulen vastaamaan makusote –lainsäädännön valmistelun koordinoinnista eduskunnassa, sillä tavoitteella, että kaikki tarvittavat lait ovat valmiina 1.7. Työläs pesti!

Lue lisää »

Kunnon vauvarahaa pohdittava

Maanantai 16.4.2018

Suomenmaa 16.4.2018

Kunnon vauvarahaa pohdittava

Keskustan kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen kaipaa tuntuvia toimia syntyvyyden nostamiseksi.

- Mielestäni jokaisesta lapsesta maksettavaa reilua vauvarahaa olisi harkittava, Korhonen pohtii viitaten siihen, että joissakin kunnissa rahaa jo maksetaankin.

Suomalaisten syntyvyys on laskenut huolestuttavasti. Syyt ovat moninaiset, mutta Korhonen kaipaa nykyistä vahvempaa yhteiskunnallista viestiä lapsimyönteisyyden osoittamiseksi.

-  Esimerkiksi meillä Kainuussa on väestörakenteessa  lähestymässä tilanne, että kohta jokainen syntyvä lapsi tarvittaisiin töihin sote-sektorille, jotta ikääntyvästä väestöstä voidaan tulevaisuudessa pitää huolta.

Korhosen mukaan työperäinen maahanmuutto on myös keino, joka on nostettava vakavasti esiin Suomen elinvoiman takaamiseksi.

- Asiallista keskustelua ja ajatustenvaihtoa tarvitaan, Korhonen peräänkuuluttaa.

Työllisyyttä, täsmätoimia ja aluepolitiikkaa

Perjantai 13.4.2018

Kainuun Sanomat 13.4.2018

Työllisyyttä, täsmätoimia ja aluepolitiikkaa

Hallituksen kehysriihen tulokset valmistuivat täällä viikolla. Lopputulema on monella tavalla tasapainoinen myös Kainuun kannalta. Vaikka epäilijöitä on riittänyt, keskustavetoinen hallitus on nostanut Suomen ylös kuilun partaalta. Syöksykierre on oikaistu! Esimerkiksi kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyystavoite toteutuu.

Työllisyys on viime aikoina kohentunut kuukausi kuukaudelta koko maassa. Kainuun ongelma on se, että meillä ja Satakunnassa yritykset ja muut työnantajat kokevat eniten vaikeuksia saada työvoimaa. Tämä on osin uskomatonta. Kehysriihessä työllistymiseen haettiin ratkaisuja.

Talouden paranemisesta huolimatta kaikilla suomalaisilla ei mene vielä hyvin. Edelleen meillä on köyhyyttä ja eriarvoistumista. Siksi kehysriihessä tehtiin toimia, joilla helpotetaan pienituloisimpien ja muuten heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Indeksijäädytyksiä ei poistettu, mutta vastaava summa kohdennetaan täsmällisemmin tarvitsijoille. Järkevää!

Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja korotetaan ja etenkin pienituloisimpien ja paljon sairastavien lääkekuluja pienennetään omavastuuta alentamalla.

Paljon parjattua aktiivimallia kehitetään. Kentän palaute on kuultu eli työllisyyspalveluihin osoitetaan lisää rahaa. Lisäksi työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti parannetaan. Jatkossa omaehtoinen opiskelu luetaan aktiivisuuden osoittamiseksi.

Päätöksillään hallitus varmisti myös sote- ja maakuntauudistuksen sujuvan etenemisen. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun, ja maakuntien vuoden 2019 toimintaan varataan 100 miljoonan euron määrärahat vuodelle 2019.

Nyt saatiin myös iso päätös vuosien työlle – Pelson vankila säilyy ja sitä kehitetään!  Pelson hankesuunnittelutyö aloitetaan, ja on aloitettava, välittömästi ja on valmiina keväällä 2019. Tavoitteena on, että Vaalan vankilan uudisrakentaminen voi alkaa vuonna 2019 ja valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tämä on merkittävä päätös Kainuun ja koko Pohjois-Suomen kannalta. Alueen selkeä ja yhtenäinen viesti otettiin huomioon. Aiemmin talvella julkaistiin selvitys, jossa ehdotettiin Pohjois-Suomen vankeinhoidon keskittamistä Ouluun. Hallitus päätti toisin.

Vuosien saatossa on turhauttanut se, että Pelson vankilan peruskorjauspäätöshän tehtiin jo vuonna 2009, Vanhasen 2. hallituksen aikana. Rikosseuraamusvirasto ei ole tarttunut työhön, eikä aiemmat hallitukset ole asiassa edenneet. Nyt ryhdytään vihdoinkin tuumasta toimeen.  

Usean hallituksen ajan Pelso, sen henkilöstö ja Vaala ovat olleet epävarmuuden tilassa. Nyt syntyi oikea ja selkeä ratkaisu. Aktiivinen vaikuttamistyö on kannattanut. Suuri kiitos Sipilän johtamalle hallitukselle, Pelson vankilan henkilöstölle, Vaalan kunnalle sekä edustajakollegoille yli puoluerajojen. Vaikuttamistyötä on tehty hartiavoimin.

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 13.4.2018

Timon viikkokirje 13.4.2018

Kuluneen viikon ehdottomin kohokohta oli hallituksen kehysriihen päätös Pelson vankilan jatkosta ja kehittämisestä. Jo vuosia kestänyt vääntö vankilan lakkauttamisesta ja toiminnan siirtämisestä Ouluun päättyi onnellisesti.

Kehysriihessä varattiin lisää rahaa uudisrakentamiseen ja kasvaviin vuokramenoihin. Näillä toimilla turvataan Pelson vankilalle erityinen vankeinhoito ja työtoiminta. Nyt on vielä varmistettava, että kehysriihen päätös siirtyy toimiksi Pelsolla.

Lue lisää »

Pelson vankilasta tehtiin ryhdikäs päätös

Keskiviikko 11.4.2018

Pelson vankilasta tehtiin ryhdikäs päätös

Keskustan kainuulainen kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen on iloinen siitä, että Pelson vankila voi jatkaa toimintaansa ja sitä edelleen kehitetään. Maan hallitus linjasi tämän kehysriihessään.

- Tämä on merkittävä päätös Kainuun ja koko Pohjois-Suomen kannalta. Alueen selkeä ja yhtenäinen viesti otettiin huomioon. Usean hallituksen ajan Pelso, sen henkilöstö ja Vaala ovat olleet epävarmuuden tilassa. Nyt syntyi oikea ja selkeä ratkaisu. Aktiivinen vaikuttamistyö on kannattanut. Suuri kiitos Sipilän johtamalle hallitukselle, Korhonen kiittää.

- Kiitos kuuluu myös Pelson aktiiviselle henkilöstölle ja Vaalan kunnalle. Vaikuttamistyötä on tehty paljon, Korhonen toteaa.

Aiemmin talvella julkaistiin selvitys, jossa ehdotettiin Pohjois-Suomen vankeinhoidon keskittamistä Ouluun.


- Me vaalipiirin kansanedustajat yli puoluerajojen yhdessä edellytimme myös siinä tilanteessa että laskelmissa on huomioitava laadullinen ja toiminnallinen puoli. 


- Hyviä toimintamalleja ei kannata romuttaa. On hyvä, että päätöksessä otettiin huomioon myös aluetaloudelliset näkökohdat. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että vaalipiirin kansanedustajat yli puoluerajojen olivat Pelson takana, Korhonen jatkaa.

Korhosen mukaan hallituksen linjaukset Pelson vankilan osalta ovat luontevaa jatkumoa aiempiin päätöksiin.

- Pelson vankilan peruskorjaus päätöshän tehtiin jo vuonna 2009, Vanhasen 2. hallituksen aikana. Nyt on ryhdyttävä vihdoinkin tuumasta toimeen. Tarvittavat uusinvestoinnit suunnitteluineen on aloitettava viivytyksettä. Rikosseuraamusvirastolle hallituksen päätös on myös täysin selvä, Korhonen toteaa.

Kehysriihen päätösten myötä Pohjois-Suomessa Oulun sekä Vaalan vankilat säilyvät. Vankiloiden hankesuunnittelutyö aloitetaan välittömästi ja on valmiina keväällä 2019. Tavoitteena on, että Vaalan vankilan uudisrakentaminen voi alkaa vuonna 2019 ja se valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Kehykseen varataan 6,6 miljoonaa vuodesta 2022 alkaen.

Keskitytään käytännön työhön!

Tiistai 10.4.2018

Kainuun paikallislehdet 10.4.2018

Keskitytään käytännön työhön!

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille tehtäviä valtiolta. Lokakuun maakuntavaalien jälkeen valitulla maakuntavaltuustolla on erityisen tärkeä tehtävä.

Uusi maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiasta, jossa linjataan Kainuun askelmerkit tulevaisuuteen. Maakuntastrategiassa kartoitetaan nykytila, vahvuudet ja heikkoudet sekä tavoitteet, kuinka teemme Kainuusta entistä houkuttelevamman, elinvoimaisemman ja paremman paikan elää ja asua.  

Tulevassa strategiassa linjataan, kuinka palvelut järjestetään ja tuotetaan, kuinka maakunnan elinkeinoja kehitetään ja millaista henkilöstö- ja omistajapolitiikkaa uusi maakunta toteuttaa. Jotta kaikkien ääni tulee kuuluville maakunnan kehittämisessä, tarvitaan innokkaita ja osaavia, eteenpäin katsovia ja luovia päättäjiä. Maakuntavaalien ehdokashankinta eri puolueilla on parhaillaan käynnissä. Nyt jos koskaan, on mahdollista päästä vaikuttamaan ja kehittämään omaa maakuntaa.

Kunnat ja maakunta ovat rinnakkaisia toimijoita, joilla on yhteiset asukkaat. Tämä uudistusta tehdessä on syytä muistaa. Molempien tavoitteena on taata sujuva ja toimiva arki kaikille kainuulaisille.

Uudistuksen myötä kuntien rooli tulee uudistumaan jossakin määrin myös Kainuussa. Pidän tärkeänä, että kuntien ja uuden maakunnan välisestä yhteistyöstä käydään reipasta keskustelua. Venettä on soudettava samaan suuntaan. 

Maakunnan valmistelutyössä oleellista on huomioida kainuulaisten vaikuttamismahdollisuudet. Nyt on keskustelun aika ja meidän maakunnallista uudistustyötä tekevien on kaikin tavoin pyrittävä kertomaan, miten Kainuu muuttuu ja uudistuu. Tähän työhön kutsun mukaan myös kainuulaiset paikallislehdet.

Parhaiden käytäntöjen esiin saaminen vaatii sopivaa uteliaisuutta, ihmisten osaamisen ja yrittämisen arvostamista. Siksi yhdessä tekemisen henki ratkaisee muutoksen onnistumisen! Siksi Kainuussa kannattaa keskittyä käytännön työhön ja jättää esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston salista kuuluvat uhopuheet omaan arvoonsa.

Konkari jaksaa aamukolmesta iltayhdeksään

Lauantai 7.4.2018

Konkari jaksaa aamukolmesta iltayhdeksään

Kolmannen kauden kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) on tottunut varhaisiin aamuherätyksiin Helsingin lennolle.  Pyysimme Korhosta pitämään päiväkirjaa yhden työpäivän. Päivä täyttyi tapaamisista ja kokouksista. 

Kansanedustajan  päiväkirja

» Tiistai 20. maaliskuuta

Kello 2.55. Aikainen aamuherätys Sotkamon Tipasojalla, muutaman tunnin yöunet.

Edellinen päivä meni kotimaakunnan asioiden parissa. Useita kokouksia ja tapaamisia. Meni siis myöhään, mutta aamutoimet ja paita sileeksi. Pakkaaminen ja paperit salkkuun. Hyvin ehtii, on tätä lähtemistä sen verran harjoiteltu. 

Kello 3.50. Taksi pihaan. Kuljettaja Pekka on tuttu pitkältä aikaa. Leppoisa keskustelu automatkan aikana – tunnissa ehtii käydä monet asiat lävitse, koirien kasvatuksesta lähtien.

Kello 4.50. Kajaanin lentokenttä. Siellä on maailman paras kenttähenkilökunta – sanon kokemuksesta. Kaikki toimii! Kentällä lataan tabletille Kainuun Sanomien päivän lehden. 

Kello 6.50. Unet koneessa. Helsingin lentokentältä suunta kohti eduskuntaa. 

Kello 7.20. Eduskunnan työhuoneeseen, tietokone auki ja päivän ohjelma lävitse. Tulostan kokouspapereita. Kahvilaan aamiaiselle ja ensimmäiseen palaveriin. Aamiaisella kuulen Kirman isännältä, Kääriäisen Sepolta, vahvan tilanneanalyysin poliittisesta tilanteesta. Tapaan kahvilassa muutaman kollegan – käydään lävitse maakunta- ja soteuudistusta. 

Kello 9. Keskustan hallintovaliokuntaryhmän kokous. Aina tiistaiaamuisin käymme johdollani tulevan viikon asiat lävitse.

Viikko on selvä. Viimeistään torstaina on saatava valiokunnan lausunto paljon puhutuista maakunta- ja soteuudistuksen keskeisimmistä päälaista. Kyseessä on iso kokonaisuus ja monenlaista vaihetta on nähty. 

Kokouksessa aistin tietynlaisen hermostuneisuuden, mutta asiat saadaan ryhmässä kasaan ja työnjako selväksi. 

Kello 10. Hallintovaliokunnan (HaV) viikoittainen puheenjohtajakokous. Katsomme viikon kokousten asialistat ja toimintatavat. 

Kello 10.30. HaV:n hallituspuolueiden ”ryhmyrit” koolla. Käymme lävitse maku-sotekokonaisuuden lausuntoluonnosta ja kokonaistilannetta. Teen yhteenvedon, isoja näkemyseroja ei enää ole. Aikataulu tosin tiukka.

Kello 11.15. Keskustan eri valiokuntavastaavien viikoittainen kokous. Pakko jättää kokous väliin. Aika on käytettävä maakunta- ja soteuudistukseen. Pidän eduskuntaryhmän johdon ajan tasalla HaV:n tilanteesta. 

Kello 12. Nopea piipahdus valtiovarainvaliokunnassa, varajäsenen ominaisuudessa. 

Kello 12.15. Hallintovaliokunnan kokous. Kokous pyhitettiin täysin maakunta- ja soteuudistukselle. Päätettiin yleiskeskustelu ja aloitettiin lausunnon yksityiskohtainen käsittely. Totean mielessäni sen, että teemme kohtuullisen paljon pykälämuutoksia. 

Valiokunta on täynnä fiksuja tyyppejä. Keskustelut ovat toisia arvostavia näkemyseroista huolimatta. Varaudumme kokousaikojen lisäämiseen viikon aikana – uudistusten lausunto täytyy saada valmiiksi torstaihin mennessä. 

Näkemyserojen perusteella äänestykset ovat torstaina selviö. Päädyn syvään pohdiskeluun, mitä toimia tarvitaan. HaV:n varapuheenjohtajana sekä Keskustan valiokuntavastaavana kannan vastuuta siitä, miten valiokunta työssään etenee. 

Kello 14.Täysistunto alkaa eduskunnan oikeusasiamiehen vaalilla. Vaalissa menee aikansa. Edustajat tiputtavat kukin vuorollaan äänestyslipun vaaliuurnaan. Maija Sakslin jatkaa virassaan.

Istunnon toisena asiana käsitellään liikenteen palveluja. Liikennevaliokunta on käsitellyt esitystä perusteellisesti ja esittää lain hyväksymistä joillakin muutoksilla. Mietinnöstä äänestetään myöhemmin viikolla. Tässä istunnossa ei äänestyksiä, voin lähteä seuraavaan palaveriin.

Kello 14.30. Oulun vaalipiirin porottomat ovat vierailulla eduskunnassa. Mukana ministeri Leppä. Kuulemme Pohjois-Pohjanmaalta terveisiä, kuinka porojen aiheuttamia vahinkoja tulisi ehkäistä. Vakavaa viestiä, mutta myös tuttua. Poronhoitolaki täytyisi osin avata, jotta asiassa päästäisiin eteenpäin. Ministeri vastaa. Olen jossakin määrin eri mieltä. Täytyy palata asiaan. 

Kello 15.10. Nappaan eduskunnan kuppilasta kahvia ja voilevän. Menen työhuoneeseeni lukemaan ja vastaamaan sähköposteihin, joiden lomassa useita puheluita. 

Huomenna keskustan kunta- ja aluetyöryhmä. Puheenjohtajana erityinen pakko valmistautua. Asialistalla mm. maakuntavaaliohjelma ja tulevaan Sotkamon puoluekokoukseen tulevat aloitteet. Ryhmä käsittelee kunta- ja aluekehitykseen liittyvät aloitteet. Kohtuullinen nippu niitäkin. Vaativat selvittämistä ja perehtymistä. Hyviä aloitteita – miksi näitä asioita ei ole jo aiemmin hoksattu.

Kello 16.30. Keskustan eduskuntaryhmä valmistautuu huomiseen salikeskusteluun Suomen aluekehityksestä. Merkittävä ja iso kysymys. Viime aikoina eräät tahot ovat lietsoneet maaseudun ja kaupungin välistä vastakkainasettelua – typerää! On muistettava, että tämän maan rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia ja koko Suomea! 

Kello 17.15. Valmistautuminen huomiseen valtiontalouden tarkastusviraston haastatteluun. Haluavat tietää, kuinka poliisihallintoon viime vaalikaudella tehdyn muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä. Vieläkin harmitus nousee muutoksia ajatellessa.

Kello 18. Palaveri raideliikenteen kilpailutukseen liittyen.

Kello 19. Kesärannassa. 

Kello 21 jälkeen. Kämpille. Mukava jutella nuorimman tyttären kanssa. 

Kello 22.28. Sänkyyn...Jo Nesbö silmien eteen...ei tainnut luku edistyä...nostin yöllä kirjan pois mahan päältä ja valot pois.

Kansanedustaja Timo Korhonen kirjasi työpäivän tapahtumat itse. Tämä työpäivä oli tiistaina 20.3. Koti-Kajaani on julkaissut kaikkien Kainuun kansanedustajhien yhden päivän päiväkirjan. Marisanna Jarvan (kesk.) päiväkirja julkaistiin 27.3. ja Eero Suutarin (kok.) 4.4.

Eduskunnan viikko

Perjantai 6.4.2018

Timon viikkokirje 6.4.2018

Pääsiäisen jälkeen eduskunnassa käsiteltiin mm. maatalouden satovahinkoja ja niihin liittyvää
energiaveron palautusta, yritystukia ja vammaispalvelulakia. Näiden lisäksi
keskusteltiin useaan kertaan eri ministereiden kanssa maakunta- ja
soteuudistuksen etenemisestä. Tiistaina äänestettiin Lex Malmista ja
perjantaina aktiivimallista.

Lue lisää »

Pohjoinen Suomi tarvitsee yhteistyötä käytännössä

Keskiviikko 4.4.2018

Kaleva 4.4.2018

Pohjoinen Suomi tarvitsee yhteistyötä käytännössä

Julkisuudessa käydään reipasta keskustelua meneillään olevista yhteiskunnallisista uudistuksista. Nyt erityisesti maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Uudistuskokonaisuus nytkähti merkittävällä tavalla eteenpäin, kun eduskunnan hallintovaliokunta antoi lausuntonsa maakuntauudistuksesta. Lausunto luo perustan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen - perustan uudistusten palveluille, taloudelle, rahoitukselle, maakunnille ja hallinnolle.

Maahamme perustetaan nykyisten maakuntien pohjalle 18 itsehallinnollista maakuntaa, jotka hoitavat tehtäviä yhteensä 31 tehtäväalalla. Taloudellisesti merkittävin on sosiaali- ja terveydenhuolto.

Hallintovaliokunta antoi omalta osaltaan suuntaa eduskunnan käsittelylle. Kaikki Suomen maakunnat etenevät kovaa vauhtia ja valmistelevat maakuntatasolla uudistuskokonaisuutta. Olisi kohtuutonta, ellei eduskunta kykene etenemään lakien osalta.

Sote -uudistuksen tarpeet ovat selvät. Palvelut pitää kyetä turvaamaan kaikkialla myös tulevaisuudessa. 18 maakuntaa luovat luontevan leveän hartian palveluiden järjestämiseen. Menemme eurooppalaiseen malliin, jossa kansalaisten ja alueiden valta kasvaa.

Julkisuudessa puhutaan paljon uudistuksiin liittyvistä ongelmista. Turhan vähälle huomiolle jää se, että maakunnilla on omassa hyvässä valmistelussaan laajat mahdollisuudet löytää ongelmiin ratkaisut. Yksi tällainen on tiivis maakuntien välinen yhteistyö. 

Pohjois-Suomen maakuntaliittojen hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien yhteisessä tapaamisessa linjasimme, että neljässä pohjoisimmassa maakunnassa on valmisteltava tiivistä sote-yhteistyötä julkisessa palvelutuotannossa.

Maakuntien yhteisenä tavoitteena on rakentaa yhtenäinen julkisten sote-keskusten ketju, joka kattaa koko Pohjois-Suomen. Maakuntien organisaatioiden tuottamat palvelut tuotettaisiin asiakkaille kaikkialla Pohjois-Suomessa samoilla kriteereillä ja palveluperiaatteilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat kirjautuessaan vaikkapa kotikuntansa sote-keskuksen asiakkaaksi, voisivat käyttää mitä tahansa maakuntien oman tuotannon palvelupistettä sijaitsipa se asukkaan omassa tai toisessa Pohjois-Suomen maakunnassa. Ja mikseipä tämä voisi laajentua koko Suomeen. Nyt kyse on vain tahdosta tehdä yhteistyötä.

Tämä on yksi esimerkki siitä, että maakunta- ja soteuudistus on mahdollisuus Suomen maakunnille.

Yhteistyötä on tiivistettävä pohjoisten maakuntien kesken myös muilla aloilla, esimerkiksi elinvoiman ja liikenteen kehittämisessä.

Eduskunnan viikko

Sunnuntai 25.3.2018

Timon viikkokirje 25.3.2018

Mennyt viikko tuntui yhdeltä maakunta- ja sote -uudistusviikolta.

Maanantai meni Kainuun valmisteluissa. Ensin maakuntahallituksessa käytiin lävitse kokonaistilannetta. Sen jälkeen keskusteltiin koollekutsumassani kuntien puheenjohtajien ja kuntajohtajien sekä soten edustajien yhteisessä tapaamisessa. Keskusteluissa tärkeimmäksi nousi kuntien näkemykset tukipalvelujen, erityisesti tietohallinto- ja ict-palveluiden sekä ateria- ja puhtaanapitopalvelujen järjestämisestä. Päivän päätteeksi kokoontuivat vielä poliittisten piirien puheenjohtajat, jossa hioimme askelmerkkejä tulevaan.

Lue lisää »

Karavaani kulkee suunnitellusti

Perjantai 23.3.2018

Karavaani kulkee suunnitellusti

Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Korhonen on tyytyväinen valiokunnan perusteelliseen työhön sote- ja maakuntauudistuksessa. Valiokunta antoi torstaina lausuntonsa maakuntauudistuksesta, joka luo perustan koko maakunta- ja soteuudistukselle.

- Hallintovaliokunnassa tähän sote- ja maakuntalakien käsittelyyn käytettiin reilu vuosi. Valiokunnan työskentely oli perusteellista. 18 maakuntaa on kestävä perusta uudistuksen toteutukseen, Korhonen muistuttaa. 

Hallintovaliokunta teki esityksiin muutoksia huolellisessa yhteistyössä vastuuministeriöiden kanssa. Valiokunta myös totesi, että uudistuskokonaisuuteen tulee vielä mittava määrä uusia lakeja. Niiden käsittelyn yhteydessä valiokunnat vielä tarvittaessa katsovat rajapintoja nyt käsiteltyjen maakuntalakien kanssa.

Kainuulaisen kansanedustajan mukaan kyse on vuosikymmeniin isoimmasta uudistuksesta suomalaisten lähi- ja peruspalveluihin. Korhonen mukaan valiokunnan lausunnolla luotiin kestävä perusta uudistusten palveluille, taloudelle, rahoitukselle, maakunnille ja hallinnolle.

- Eduskunnalla on ihmisten tarvitsemista palveluista viimekätinen vastuu. Nyt uudistus tulee viedä määrätietoisesti maaliin lainsäädäntötasolla jo senkin takia, että maakunnissa valmistelutyö etenee rivakasti, Korhonen painottaa.

Samalla Korhonen muistuttaa, että uudistus on kansanvallan näkökulmasta historian suurimpia uudistuksia, jonka myötä edustuksellinen demokratia kasvaa ja hallinto yksinkertaistuu.

- Menemme eurooppalaiseen malliin, jossa kansalaisten ja alueiden valta kasvaa. Samalla hallinto selkiintyy, kun palveluja kootaan kansanvaltaiseen maakuntaan, kainuulainen kansanedustaja korostaa.

Eduskunnan viikko

Perjantai 16.3.2018

Timon viikkokirje 16.3.2018

Omalta osaltani tunnustaa siltä, että nämä meneillään olevat viikot vierähtävät maakunta- ja sote -uudistuksen ympärillä. Hallintovaliokunnassa käsittelemme kokonaisuutta päivittäin ja sen ympärillä istutaan palaveria toisensa jälkeen. Mutta eteenpäin mennään.

Keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun tuli maku-sote –uudistuksen toinen iso lakikokonaisuus (lähes 230 eri lakia) mukaan lukien valinnanvapauslakiesitys.

Suomessa näitä uudistuksia – lähinnä sotea - on yritetty useiden hallitusten voimin ja kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan olleet työssä mukana. Aiemmilla vaalikausilla eduskuntaan on tuotu malleja, jotka eivät ole kuitenkaan läpäisseet perustuslakivaliokunnan arviointia.

Maakuntapohjainen ratkaisumalli ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, tämä on jo todettu viime kesänä perustuslakivaliokunnan toimesta.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 9.3.2018

Timon viikkokirje 9.3.2018

Tällä viikolla sote- ja maakuntauudistus on ollut uutisotsikoissa. Mediamyllytys alkoi viime viikolla, kun kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti tiedotustilaisuudessa vastustavansa hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tämän jälkeen muutamat näkyvät kokoomusvaikuttajat, kuten Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, ovat lisänneet kierroksia.

Nyt ei tarvita veneenkeikuttajia, vaan soutajia. Kaikissa maakunnissa sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelutyö etenee hyvin hallituksen tekemien peruslinjauksien mukaisesti. Maakuntavalmistelusta tullut viesti on selkeä meille päättäjille - viekää uudistus maaliin. Tämä on osoitus siitä, että maakunnissa ollaan sitouduttu uudistuksen tekemiseen.

Lue lisää »

Sote- ja maakuntauudistus viedään maaliin

Keskiviikko 7.3.2018

Sote- ja maakuntauudistus viedään maaliin

Keskustan kansanedustaja, eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Korhosen mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee soutaa maaliin tämän kevään aikana.

-          Nyt ei tarvita veneenkeikuttajia, vaan soutajia. Kaikissa maakunnissa esivalmistelutyö etenee hyvin hallituksen tekemien peruslinjauksien mukaisesti. Maakuntavalmistelusta tullut viesti on selkeä meille päättäjille, että viekää uudistus maaliin. Tämä on osoitus siitä, että maakunnissa ollaan sitouduttu uudistuksen tekemiseen, Korhonen painottaa.

Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja muistuttaa, että uudistuksen maakuntatason valmisteluun on käytetty jo satoja miljoonia euroja. Valmistelutyötä on tehty tuhansien ihmisten voimin maakunnissa.

-          Monet maakunnat elävät jo ikään kuin uutta aikaa. On täysin edesvastuutonta edes puhua uudistuksen kaatamisesta, Korhonen sanoo.

Korhosen mielestä maakuntatason valmistelu onkin aivan keskeistä uudistuksen onnistumisessa.

-          Se miten hyvin palvelut toimivat, ratkaistaan juuri maakuntatason valmistelussa. Tähän työhön on annettava täysi tuki eikä vain epäillä, Korhonen muistuttaa.

Kainuulaisen kansanedustajan mielestä sote- ja maakuntauudistuksen kanssa on kohkattu liian monta vaalikautta.

-          Nyt on aika näyttää, että me poliittiset päättäjät pystymme tekemään tarpeellisen uudistuksen. Peruuttamalla ei päästä eteenpäin. On varmastikin niin, ettei täysin valmista uudistusta saada heti aikaiseksi. Eteneminen on kuitenkin välttämätöntä, kuten myös se, että toimivuutta seurataan ja mahdollisiin ongelmiin reagoidaan herkästi, Korhonen painottaa.

Korhonen hämmästelee yksittäisten kokoomuslaisten ulostuloja sote- ja maakuntauudistukseen liittyen. Keskustalainen kansanedustaja on kuitenkin rauhallisella mielellä. Kokoomuksen puheenjohtaja ja valtionvarainministeri Orpon eilinen nettikolumni osoitti, että Kokoomuksesta löytyy vastuullista tahtoa viedä uudistus maaliin.  

-          Tulkitsen näitä viimeaikaisia ulostuloja niin, että niissä haikaillaan suurkuntahankkeen perään. Edellisen vaalikauden karttaharjoitus kuitenkin tyssäsi perustuslakiin. Nyt käynnissä oleva uudistus on kertaalleen käynyt perustuslakivaliokunnan prässin. Perustuslakivaliokunta ei nähnyt kesällä estettä yli 400 organisaation muodostaman hallintohimmelin purkamiseen 18 maakuntaan. Uudistuksen peruspilarit ovat olleet siis kunnossa alusta saakka. Nyt kannattaa keskittyä käytännön työhön poliittisen painin sijaan, Korhonen kannustaa.

Lisätietoja:

Timo Korhonen

Kansanedustaja

puh. 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Terveellinen ja turvallinen koulu

Perjantai 2.3.2018

Kainuun Sanomat 2.3.2018

Terveellinen ja turvallinen koulu

Julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat yhteiskuntamme puhutuimpia kansanterveydellisiä ja – taloudellisia haasteita. Näiden ratkaiseminen edellyttää konkreettisia toimia ja yhteistyötä. Vuonna 2013 sisäilmaongelmien korjausvelaksi arvioitiin jopa 30 – 50 miljardia euroa.

Maan hallitus päätti ennen vuodenvaihdetta Terveet tilat 2028 –ohjelmasta. Sen tavoite on löytää keinot rakennusten tarpeelliseen kunnostamiseen ja rakentamiseen. Samoin oireita ja sairauksia aiheuttavat tekijät on löydettävä paremmin ja korjattava nopeammin.

THL:n kyselyjen mukaan ongelmat painottuvat pitkälti koulu- ja sotekiinteistöihin.

Sisäilmaongelmat ovat äärimmäisen vaikeita erityisesti sen vuoksi, että ne vaikeuttavat kansalaisten mahdollisuutta saada peruspalveluja ja pahimmillaan vaarantavat lasten oikeuden perusopetukseen.

On välttämätöntä, että kaikki kunnat laativat pitkän ajan strategian kiinteistöjensä kunnostustarpeista kuntotarkastuksineen. Tähän myös tultaneen kohdentamaan rahoitusta hallituksen kevään talouskehysneuvotteluissa. Totta kai kuntien tulisi varata vuosittain riittävät määrärahat kiireellisimpiä kohteita varten.  

Rakennusten terveellisyyden takaavat luonnollisesti rakennukset. Valitettavasti virheitä ja puutteita tapahtuu niin rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa, käytössä kuin korjaamisessakin. Tässä kysymys on liian ohkaisesta tietopohjasta eri tasoilla.

Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla joudutaan pohtimaan myös uudisrakentamisen vaihtoehtoa.

Kainuussa on kuluneiden vuosien aikana panostettu koulu- ja päiväkotikiinteistöjen korjauksiin ja uudisrakentamiseen. Meneillään on useita hankkeita ja uusia kouluja on jo rakennettu Kuhmoon ja Kajaaniin. Paltamon kunta on aloittanut uudisrakennuksen suunnittelun Korpitien koulukeskukseen useita vuosia kestäneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kajaanissa koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen on käytetty n. 40 – 50 miljoonaa euroa.

Keskiviikkona Kuhmossa vietettiin Tuupalan alakoulun ja päiväkodin vihkiäisiä. Juhlapuheen kävi pitämässä ministeri Kimmo Tiilikainen.

Kuhmossa uutta koulua on odotettu. 2000-luvun mittaan moni oppilas ja opettaja on joutunut lähtemään sisäilmaongelmaisesta koulusta saamiensa oireiden vuoksi. Kaupunki päätti jättää vanhan rakennuksen korjaamatta ja rakentaa tilalle uuden koulurakennuksen. Nähty lopputulos on kertakaikkisen upea. Epäilemättä on selvää, että Kuhmon ratkaisua tullaan monistamaan tässä maassa monissa kunnissa.  

Ristiinlaminoiduista CLT – elementeistä valmistettu Kuhmon puukoulu on hieno osoitus siitä, miten kouluprojektia tulee viedä eteenpäin. Kouluhankkeessa on myös osattu hyödyntää paikallista osaamista raaka-aineita myöten.

Olen vakuuttunut, että lapsille ja henkilökunnalle on valmistunut Kuhmoon terveellinen opinahjo. Tämän keskeisimmän tavoitteen lisäksi Tuupalan koulurakennus on merkittävä askel koko Suomen puurakentamiselle.

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 2.3.2018

Timon viikkokirje 2.3.2018

Työviikkoni alkoi maakunnassa. Maanantaina kokoontui tiuhaan istuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE), joka on asetettu Kainuussa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten. Poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana osallistun näihin kokouksiin. Ohjausryhmän seuraava kokous on ensi maanantaina.

Kainuunkin maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelu on sidoksissa valtakunnan tason lainsäädäntöön. Iso maakuntalakikokonaisuus on parhaillaan edustamani hallintovaliokunnan käsittelyssä. Työ etenee, vaikka tämänkin viikon aikana jopa hallituspuolue kokoomuksen riveistä on noussut tarkoitushakuisia irtiottoja uudistuksiin liittyen.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »