Perheiden puolesta

Tiistai 11.12.2018

Kaleva 11.12.2018

Perheiden puolesta

Talous on hallinnut menneinä vuosina politiikan asialistaa. Tulevan vaalikauden isoin kysymys on yhteiskunnallisen eheyden vahvistaminen. Tarvitsemme edelleen päätöksiä syrjäytymisen ja työttömyyden vähentämiseksi sekä sosiaaliturvan parantamiseksi. 

Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä perhepolitiikkaan jo senkin takia, että väki ikääntyy ja syntyvyys on romahtanut. Tämä suunta on käännettävä. Nyt tarvitaan lapsi- ja perhemyönteisiä päätöksiä, joihin parantunut taloutemme myös antaa paremmat mahdollisuudet.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan suomalaisen perhepolitiikan tulevaisuus.

Keskustalla on uskottava vaihtoehto perhevapaiden uudistamiseen. Perheille uudistuksen on oltava selvä parannus eli uudistuksen tekemiseen tarvitaan rahaa. Periaatteena on oltava, että perheiden on voitava itse valita lastensa hoitomuoto ja se kuinka vanhempainvapaita käytetään.

Suomalaiset perheet tukevat Keskustan esittämää mallia. Tämä käy ilmi tuoreessa perhebarometrissa, jonka mukaan lähes kaikki perheet haluavat itse päättää perhevapaiden jaostaan eli jääkö vanhempain- ja hoitovapaalle isä vai äiti.

Uudistuksessa on huomioitava muuttunut työelämä. Moni isä haluaisi käyttää perhevapaansa, mutta nykyinen työelämän kulttuuri ei tähän kannusta. Työelämä sanelee ehdot, vaikka lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Pidän tärkeänä, että perhepolitiikassa huomioidaan myös isovanhemmat ja heidän mahdollisuudet osallistua vanhempain- ja hoitovapaan käyttöön.

Tuoreen perhebarometrin mukaan perheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin on kasvanut. Asiaa ei voi lakaista maton alle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Perheen toimeentulon vakaus ja sen riittävyys ovat osa lapsen perusturvallisuutta.

Tällä vaalikaudella aloitettua työtä on jatkettava. Hallitus on vahvistanut perheiden toimeentuloa muun muassa varhaiskasvatusmaksujen tuntuvalla alennuksella. Tämä on auttanut etenkin niitä perheitä, joilla on päiväkodissa useampi lapsi. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin on päässyt liki 7000 uutta pienituloista perhettä lisää.

Merkittävä päätös oli myös opintotukeen tehty huoltajakorotus. Lisäksi tällä kaudella on nostettu esimerkiksi äitiysavustuksen summaa sekä tehty pieni korotus yksinhuoltajan lapsilisään.

Etuuksien lisäksi tärkeä osa perheiden arkea ovat toimivat palvelut. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa. Tässä kuntapäättäjät ovat avainasemassa kotikunnissaan. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kotiapua on jo lisääntyvässä määrin saatavissa eri puolilla Suomea. Tämänkaltaisia perhemyönteisiä uutisia tarvitaan lisää!

Asiat oikeisiin mittasuhteisiin

Maanantai 3.12.2018

Kainuun Sanomat 3.12.2018

Asiat oikeisiin mittasuhteisiin

Ystäväni ja seuraaviin eduskuntavaaleihin tulevat ”kilpakumppanini” Miikka Kortelainen (VAS) ja Raimo Piirainen (SDP) aloittivat vaalikampanjan Kainuun Sanomissa (27.11.2018). Varsinkin Miikkan kirjoitus sisälsi niin paljon mielikuvapolitikointia, että asiat on syytä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Keskustavetoisen hallituksen toimesta Suomi on nostettu jaloilleen. Suomessa työllisyysaste on nyt huippulukemissa moneen vuosikymmeneen, voimme olla tästä aidosti iloisia. Kainuussa työllisyystilanne on paras 30 vuoteen. Moni suomalainen ja kainuulainen on saanut töitä. Tällä linjalla on jatkettava, jos tahdomme taata huolenpidon tulevinakin vuosikymmeninä kautta maan.

Keskusta ja maan halllitus eivät ole unohtaneet aluepolitiikkaa, vaikka näin molemmissa kirjoituksissa väitettiin. Miten olisikaan käynyt esimerkiksi Terrafamelle ilman hallituksen aktiivisia toimenpiteitä? Tärkeintä on, että Sipilän hallitus uskoi! Terrafamen työntekijät ja johto ovat sitten näyttäneet, mihin pystytään, kun mahdollisuudet annetaan. 

Kortelainen otti kirjoituksessaan esille myös koulutuksen. Hän jätti kuitenkin mainitsematta sen, että koulutusleikkaukset ovat tapahtuneet usealla vaalikaudella. Kaikki puolueet ovat olleet osallisia näissä päätöksissä tavalla taikka toisella.

Nyt kun maan talous kasvaa ja työllisyys kohenee, on selvää, että panostuksia koulutukseen ja osaamiseen tarvitaan. Monilla aloilla koetaan jo työvoimapulaa. Varsinkin täällä Kainuussa. Tämä on jo kasvun jarru, johon on pureuduttava todenteolla. Keskustan puoluevaltuusto esittikin viikonloppuna konkreettisia toimia mm. ammattillisen koulutuksen kehittämiseen. 

Hämmästelin suuresti maakunta- ja soteuudistuksen kritiikkiä Miikkan kirjoituksessa. Vasemmistoliito on siis on valmis lopettamaan Kainuun maakunnan ja luovuttamaan vallan ministeriöiden käsiin? Minusta on hyvä, että alueille annetaan lisää valtaa omissa asioissa sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Maan hallitus antoi luvan myös Kajaanin uuden sairaalan rakentamiseen ja synnytysten jatkamiseen Kajaanissa. Nämä ovat huikeita asioita Kainuulle.

Mitä tulee tietön ja rautateiden runkoverkkoon, niin haluan muistuttaa Raimolle, että kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden pääväylä. Asetus ei määrittele tai ohjaa Suomen väyläverkoston investointeja ja kehittämistä. Investointi- ja kehittämisohjelmasta päätetään myöhemmin 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Tämä tuo pitkäjänteisyyttä väylien hoitoon. 

Tällä vaalikaudella väyläverkoston korjausvelkaa hoidettiin miljardi euroa suuremmalla summalla kuin edelliskaudella SDP:n ollessa hallituksessa. Ensi talven talvikunnossapitoon lisätään varoja merkittävästi. Huhtikuun vaalien jälkeen on jatkettava samaa suuntausta, jota kautta myös pääväyläverkostoa voitaisiin laajentaa ja kuntoa parantaa.

Timo Korhonen

Kansanedustaja (kesk.)

Sotkamo

Eduskunnan viikko

Perjantai 30.11.2018

Timon viikkokirje 30.11.2018

Tällä viikolla olisi tarvittu juoksukenkiä. Viikkoon mahtui täysistuntojen ja valiokuntien lisäksi ministeritapaamisia, työryhmiä, vieraiden vastaanottoa, selvityksiä, seminaareja ja koulutuksia. Työtä on tehty aamuvarhaisesta yömyöhään - hyvä niin.

Olen mukana myös keskustan kaivospoliittisessa työryhmässä, joka työstää keskustan tulevaisuuden kaivospoliittisia linjauksia. Kaivosteollisuuden odotukset Suomessa näyttävät valoisilta ja se on lisännyt merkittävästi työllisyyttä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Iso kysymys, jota pohdimme, on se, kuinka itse kaivosalueet, kunnat, hyötyisivät nykyistä paremmin kaivostoiminnasta. Olisiko kysymys jonkinlaisesta kaivosverosta tai sopimuskorvauksesta? Näiden kanssa täytyy löytää tasapaino alan kannattavuuden kanssa.

Samanaikaisesti, kun kaivosteollisuutta kohtaan esitetään kritiikkiä, kaivosyhtiöt puolustavat toimintaansa. Kaivosteollisuudella on merkitystä alueen kokonaisvaikutuksiin, mutta samalla tulee huomioida ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä haitat alueen muille elinkeinoille. Tältä pohjalta työryhmän työ jatkuu asiantuntija- ja viranomaiskuulemisilla ja se aikanaan tekee esityksen keskustan suuntaviivoista.

Lue lisää »

Kainuu ja toimia tasapainoiselle aluekehitykselle

Tiistai 27.11.2018

Paikallislehdet 27.11.2018

Kainuu ja toimia tasapainoiselle aluekehitykselle

Valtion toimintojen alueellistamisen periaatteita 2020-luvulla selvitetään parhaillaan. Nykyisellään alueellistamisen tavoitteina on turvata valtion tehtävien tuloksellinen hoitaminen ja työvoiman saanti, edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä sekä tukea työllisyyttä maan eri osissa.

Maakunta- ja soteuudistus on iso alueellistamistoimi. Se kuinka maakuntia kehitetään ja palvelut järjestetään, on kiinni maakuntavaaleilla valitusta maakuntavaltuustosta.

Uudistuksella on merkittävä vaikutus myös maakuntien henkilöstömäärään. Kainuussa se tarkoittaa osaa noin 1300 henkilötyövuodesta ELYn, TE:n ja aluehallintovirastojen tehtävien siirtyessä maakunnalle.

Erityisesti digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja etäyhteydet mahdollistavat palveluiden ja toimintojen saatavuuden sekä työn tekemisen riippumatta paikasta ja viraston sijainnista. Alueellistaminen ja valtion toimintojen sijoittaminen tasaisesti koko Suomeen edistää koulutuksen ohella alueiden elinvoimaa sekä työllisyyttä.

Alueellistamista tukee myös elinkeinoministeri Lintilän viikon takainen maakuntavierailu, jossa hän ilmoitti käynnistävänsä selvityksen junaliikenteen saavutettavuuden vaikutuksista Itä- ja Pohjois-Suomeen. Junayhteyksien kehittäminen on Kainuun elinvoiman kannalta elintärkeä asia. Lintilän käynnistämä selvitystyö on yhdistettävä maakuntien liittojen käynnistämään Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämissuunnitelman tekoon. 

Alueen saavutettavuus, liikenneinfra kattavien ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien kanssa on kaiken a ja o. Nykyinen tapa rahoittaa väyläinvestointeja samasta budjetista mm. terveydenhuollon ja koulutuksen kanssa ei ole toimiva vaan tulevalla hallituskaudella on löydettävä uudet rahoituskeinot.

Yksi onnistunut esimerkki valtion toimintojen alueellistamisesta ja alueen edunvalvonnasta oli uutinen Kuhmon verohallinnon toimipisteen säilymisestä. Vaikka asiakkaita palvellaan vuoden alusta ajanvarauksella ja toimipiste muuttaa pienempiin tiloihin, saa asiakas jatkossakin henkilökohtaista palvelua. Verohallinnon alkuperäinen esitys oli, että toimipiste lakkautettaisiin kokonaan. 

Alueiden menestys ei saa olla kiinni julkisesta vallankäytöstä, vaan Kainuun kehittyminen ja kehittäminen on turvattava sijoittamalla valtionhallinnon työpaikkoja myös Kainuuseen.

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 23.11.2018

Timon viikkokirje 23.11.2018

Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen vierailin maanantaina elinkeinoministeri Mika Lintilän ja kollegojen kanssa Transtechin vaunutehtaalla, jossa sielläkin päällimmäiseksi nousi huoli osaavan työvoiman saatavuudesta.

Yhtenä ratkaisuna työvoiman saatavuuteen ja työllisyyteen sekä matkailun virkistämiseen on siltasopimuksen yhteydessä tehtävä ministeri Lintilän esittämä selvitys junaliikenteen saavutettavuuden vaikutuksista Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle. Tämä selvitys on yhdistettävä maakuntien käynnistämään suunnitelmaan Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämisestä.

Työvoiman houkutteleminen Kainuuseen ei ole helppo yhtälö, sillä työvoiman tarve on maailmanlaajuinen. Osaavaa työvoimaa ei pystytä kokonaan paikkaamaan työperäisellä maahanmuutolla eikä robotisaatiolla, mutta voimme edistää työntekijöiden muuttoa Kainuuseen omilla vahvuuksilla, monipuolisella koulutustarjonnalla ja työskentelymahdollisuuksilla turvallisessa ja edullisessa asuinympäristössä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Sunnuntai 18.11.2018

Timon viikkokirje 16.11.2018

Viikko alkoi hymyssä suin, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) julkaisi Suomen kasvu-raportin. Siinä arvioidaan myös työllisyyttä edistäneiden toimien olleen pääosin pääministeri Sipilän hallituksen aikaansaannosta. Matkaa 75 prosentin työllisyysasteeseen vielä kuitenkin on ja kirittävää naapurimaihin on edelleen.

Tulevalla vaalikaudella on varmistettava, että kaikki alueet – erityinen huomio tietysti Kainuuseen sekä Itä- ja Pohjois-Suomeen - pysyvät mukana myönteisessä kehityksessä. Työllisyysasteen nostamiseksi meillä on hyvät puitteet mm. koulutuksen osalta, mutta työntekijöiden saamisessa on vaikeuksia – hankala yhtälö, johon pitää löytyä uusia ratkaisuja.

Lue lisää »

Kohti vihreää taloutta

Perjantai 9.11.2018

Kainuun Sanomat 9.11.2018

Kohti vihreää taloutta

Keskustelu metsistä ja ilmastosta kiihtyy. 

Yleiskuva on kaiketi se, että meidän pitää luopua fossiilisista polttoaineista eli kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta pitkällä aikavälillä. Uusiutuvia materiaaleja on kyettävä korvaamaan biopohjaisilla tuotteilla ja samalla haetaan ns. hiilinieluja pelastamaan ilmastoamme.

Suomessa ja Kainuussa on käytettävissä keskeinen ratkaisu ilmasto-ongelmiin – metsämme. Meillä on Suomessa maailman parhaiten hoidetut metsät. Olemme tehneet hienoa työtä ilmaston pelastamiseksi jo vuosikymmenten ajan. Tulokset ovat nähtävissä - Suomessa metsät kasvavat merkittävästi enemmän kuin puuta käytetään.

Metsien kasvu on noussut jo 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tällä hetkellä Suomessa hakataan vuosikasvusta nyt noin 70 milj. mottia, joten meillä on mahdollista kasvattaa puunkorjuuta ja samalla huolehtia ilmastosta. Tällä hetkellä suurimmat hakkuupotentiaalit ovat juuri Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ja metsiemme kasvu vain kiihtyy.

On yllättävää, että äskettäin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne asettui vastustamaan metsäteollisuuden uusia investointeja. Hän kertoi Savon Sanomien haastattelussa, ettei metsien käyttöä tule nykytasosta lisätä.

Rinteen lausuntoa ei voi ymmärtää. Metsämme kasvavat ja Suomessa on suunnitteilla useita miljardiluokan investointeja, jotka luovat työtä tuhansille uusille työntekijöille ja elinvoimaa maakunnille. Yksi näistä kovista investoinneista on tulossa tänne Kainuuseen. Tästäkö on luovuttava?

On selvää, että metsien käytön tulee olla kestävää, mutta metsämme kestävät uusia merkittäviä tehdasinvestointeja. Voimme nostaa Suomessa hakkumäärää reiluun 90 miljoonaan kuutioon vuodessa jo vuodesta 2025 Luken perusteltujen laskelmien mukaan.

Biotalous on siis nähtävä mahdollisuutena ja ratkaisuna. On myös järkevämpää panostaa omien metsien kestävään hyödyntämiseen kuin ohjata tuotantoa ulkomaille.

Viime viikkojen perusteella on nähtävissä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan, millaiseksi muodostuu esimerkiksi Kainuun ja Pohjois- Suomen asema, luonnonvarojen hyödyntäminen ja yrittäjyyden edellytykset. Samalla myös katsotaan, millä keinoin Suomen alueita kehitetään tasapainoisesti.

Kainuussa luonnonvarat - metsät ja kaivannaiset - ovat massiivinen elämänpuu.

Luonnonvarojen kestävän ja järkevän käytön lisäksi pidän tärkeänä sitä, että alueille annetaan lisää mahdollisuuksia kehittää omaa kotiseutuaan luontaisiin vahvuuksiin nojautuen. Tämä edellyttää uutta ajattelua myös valtion toimintojen osalta.

Siksipä ajattelenkin, että Suomessa on valtion toimintoja alueellistettavaksi ja valtion omistamaa yritystoimintaa, jota voitaisiin johtaa muualtakin kuin Helsingistä. Ratkaisuja on haettava.

Eduskunnan viikko

Perjantai 9.11.2018

Timon viikkokirje 9.11.2108

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina kaupunkipoliittisen ohjelman, joka kannustaa valtiota ja kaupunkeja yhteistyöhön esimerkiksi kasvun ja työn luomisessa, ilmastoratkaisuissa tai energiatehokkuuden nostamisessa. Kaupunkiohjelmassa hyödynnetään kaupungeissa syntyviä ratkaisuja, jotka vahvistavat muun muassa hyvinvointia ja arkielämän toimivuutta.

Vuosille 2018-2022 valmistellun kaupunkipoliittisen ohjelman lähtökohtana tulee olla kuitenkin koko Suomen menestyminen. Kehittymisen mahdollisuudet on oltava tarjolla ilman kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua, jota myös tuleva maakuntauudistus tukee. Kaupungit toimivat talouskasvun ja työllisyyden vetureina ja valtion roolina on varmistaa monipuoliset koulutusmahdollisuudet, toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä kattavat palvelut.

Kaupungit vastaavat yhteiskunnan kehittämisestä osaltaan – innovaatioista ja elinvoimasta, kuten uudet liikkumisen palvelut tai digitaalisen tiedon hyödyntäminen, mutta niille kuuluu myös kansalaisaktiivisuuden lisäämisen, kansainvälisyyden vauhdittaminen ja sosiaalinen kestävyys. Vaikka ohjelma kohdistuu suuriin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin, näitä samoja asioita työstetään myös meillä Kainuussa ympäri maakuntaa.

Lue lisää »

Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla koko Suomen menestyminen

Tiistai 6.11.2018

Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla koko Suomen menestyminen


Keskustan alue- ja kuntatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhosen mielestä tänään julkistetun kaupunkipoliittisen ohjelman lähtökohtana tulee olla koko Suomen menestyminen. Ohjelmassa tuodaan ansiokkaasti esiin verkostoitumisen ja yhteistyön välttämättömyys.

-      Kaupunkiohjelma kattaa noin 30 suomalaista kaupunkia ja kaupunkiseutua. Niiden merkitystä maakuntien vetureina ei kukaan kiistä. Kaupungeilla, niin kuin muillakin Suomen kunnilla ja alueilla, on omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Tarvitsemmekin erilaisia polkuja kohti yhteistä tavoitetta.

Korhonen muistuttaa, että viime kädessä kysymys on aina alueiden kehittämisestä, eikä aluekehitys saa koskaan olla nollasummapeliä. Suomi tarvitsee menestyäkseen kehittyviä kaupunkiseutuja ja vireää maaseutua, jotka toimivat vuorovaikutteisesti. Niille tulee luoda kehittymisen mahdollisuuksia ilman vastakkainasettelua. Sama periaate pätee myös kaupunkien sisällä ja eri kaupunginosien välillä.

-      On ehdottoman tärkeää, että Suomen eri alueilta kumpuavia vahvuuksia kyetään jalostamaan kannattavaksi yritystoiminnaksi ja työpaikoiksi. Lähtökohtana on oltava aluelähtöinen kehittäminen, jota tuleva maakuntauudistus osaltaan tukee. Valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa kattavat koulutusmahdollisuudet, toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä hyvät palvelut.

Kaupunkipoliittisen ohjelman lisäksi kuluvalla vaalikaudella on valmistunut kestävän kehityksen kaupunkiohjelma ja seutukaupunkiselvitys. Lisäksi parlamentaarinen työryhmä on pohtinut toimenpiteitä harvan asutuksen alueiden ja maaseudun kehittämiseksi.

-      Jo tehdyistä ohjelmapapereista olisi hyvä tehdä yksi ja yhtenäinen elinvoimaohjelma, jossa on asetettu tavoitteet sekä määritelty kunkin tahon vastuut ja rahoitus.

Lisätietoja: kansanedustaja Timo Korhonen p. 050 512 2238

Eduskunnan viikko

Perjantai 26.10.2018

Timon viikkokirje 26.10.2018

Hyviä ja huonoja uutisia koskien Kainuuta. Työttömyysaste Kainuussa on laskenut 9,7 prosenttiin ja avoimia työpaikkoja on avoinna lähes 500. Valitettavaa edelleen on, että nopeita ratkaisuja työllisyysasteen nostamiseen Kainuussa ei toistaiseksi ole. Koulutus vie oman aikansa ja koulutukseen pitäisi saada sekä suomalaisia, että ulkomaisia hakijoita, jotka sitoutuvat työskentelemään Kainuussa.

Hyviä uutisia saatiin torstaina myös Terrafamelta, kun se ilmoitti 240 miljoonan akkukemikaalitehtaan rakentamispäätöksestä. Lisäksi uutiset nykyisen tehtaan tuloksesta kertovat, että valtion satsaus konkurssikypsään kaivokseen on positiivisesti yllättänyt myös epäilijät. Tällaisesta uutisesta ei voi kuin hymyillä tyytyväisyyttään ja todeta se – ehkä vähän omahyväisesti – ettei meitä kaivokseen uskojia ollut välillä kovinkaan paljon.

Lue lisää »

Kansanedustaja Timo Korhonen luopuu Keskustan Kainuun piirin puheenjohtajuudesta

Keskiviikko 24.10.2018

Kansanedustaja Timo Korhonen luopuu Keskustan Kainuun piirin puheenjohtajuudesta

Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja vaihtuu. Kansanedustaja Timo Korhonen luopuu aiemman ilmoituksensa mukaisesti puheenjohtajuudesta. Korhonen on toiminut piirin puheenjohtajana vuodesta 2012 saakka. 

-          Aika on rajallista ja kuusi vuotta puolueorganisaation keulassa on riittävän pitkä aika. Keskityn nyt eduskuntatyöhön, maakuntapolitiikkaan ja tuleviin eduskuntavaaleihin. Erityisesti sote- ja maakuntauudistus on työllistänyt ja työllistää itseäni erittäin paljon niin valtakunnan kuin maakunnan tasolla. On tärkeää, että tämä uudistus soudetaan vihdoin ja viimein maaliin tämän vaalikauden aikana. Ensi vaalikaudelle jää työn alle iso määrä uudistusta täydentävää lainsäädäntöä, eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja painottaa.  

-         Olen ilmoittanut jättäväni piirin puheenjohtajuuden tämän vuoden jälkeen jo aikaa sitten. Luotan siihen, että Kainuusta löytyy osaava keskustavaikuttaja ja Kainuun etua ajava puheenjohtaja piirin johtoon.

-          Keskustan
piirin puheenjohtajan tehtävä on vastuullinen paikka. Siinä ei ole kysymys vain keskustan johtamisesta, vaan kysymys on myös laajasta vastuun kantamisesta. Piirin puheenjohtajan keskeinen tehtävä on koko Kainuun kehittäminen ja poliittinen toiminta yhdessä muiden puolueiden kanssa, Korhonen toteaa.

-          Annan suuret kiitokseni kaikille Kainuussa toimiville poliittisille piireille hyvästä yhteistyöstä. Vaikka kamppailemme puolueiden kannatuksesta, olemme yhtenäisiä Kainuun edunvalvonnasta maakunnasta ulospäin. Tämä näkyy mm. maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelussa.

-          Kuluneet vuodet piirin puheenjohtajana ovat olleet mielenkiintoista ja raskastakin aikaa. Erityisesti viime kesän puoluekokousjärjestelyt olivat suuri voimainponnistus Kainuun piirille ja keskustaväelle. Asetin aikanaan tavoitteeksi puheenjohtajakaudellani keskustan puoluekokouksen Kainuuseen ja tässä onnistuimme. Kokous onnistui erinomaisesti. Tältä osin voin jättää hyvillä mielin piirin puheenjohtajuuden, Korhonen kertoo. 

Korhonen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007 lähtien. Hän tavoittelee jatkokautta ensi kevään vaaleissa. 

-          Työmotivaatio on korkealla. Lähden tavoittelemaan jatkoa kansanedustajan työssä. Monia isoja asioita on onnistunut tällä kaudella, mutta kuten sanottua, paljon on vielä kesken Kainuussa ja koko Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myönteisen kehityksen on jatkuttava tulevinakin vuosina, Korhonen painottaa. 

Keskustan Kainuun piiri valitsee uuden puheenjohtajana ja piirihallituksen syyskokouksessaan Ristijärvellä lauantaina 27.10.

Lisätietoja:

Timo Korhonen, kansanedustaja 

050 512 2238

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 19.10.2018

Timon viikkokirje 19.10.2018

Keskiviikkona hallitus sai luottamuksen äänin 101-73 jatkaa esityksen valmistelua, jolla madalletaan pienyrittäjien työllistämiskynnystä. Suomen työllisyysaste on nyt paras kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta meillä on vielä tehtävää. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi ja Suomen talouskasvun hyödyntämiseksi ymmärrystä ja yhteishenkeä tarvitaan niin poliittisilta päättäjiltä kuin kaikilta työmarkkinaosapuoliltakin.

On hyvä muistaa, että tämä esitys ei huononna kenenkään työntekijän asemaa eikä työsuhdetta. Jokainen työntekijä vastaa itse aiheuttamastaan vahingosta ja käytöksestään työnantajalle, kuten tähänkin saakka. Lakiesityksen tarkoituksena on sen sijaan madaltaa työllistämisen kynnystä erityisesti pienyrityksissä ilman, että yrittäjä itse joutuu hankaluuksiin.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 12.10.2018

Timon viikkokirje 12.10.2018

Kiitos viime viikolla saamastani arvokkaasta palautteesta! Viestit on tarkkaan luettu ja näihin asioihin palataan. Toivon, että otatte minuun yhteyttä muulloinkin. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostitse timo.v.korhonen@eduskunta.fi.

Palautteista nousi esille huoli keskustan heikosta menestyksestä ja johtamisen puutteesta. Kokoomus on tässä päässyt ”niskan päälle”. Syitä on varmasti monia. Osin olemme pääministeriaseman vankeja, mutta kyllä oma tekeminen pitää perata ensin. Sitä olemme tehneet tällä viikolla eduskuntaryhmässä kahteenkin eri kertaan. Torstaina kävimme tätä lävitse myös puoluehallituksessa.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 5.10.2018

Timon viikkokirje 5.10.2018

Tämän viikkokirjeen lopussa on myös haaste teille hyvät lukijat!

Tämän viikon sana on työ. Kulunutta viikkoa on leimannut keskustelut irtisanomislaista ja keskiviikon lakosta. Sanailu jatkui myös torstain kyselytunnilla. Viikon aikana käsiteltiin toki muitakin tärkeitä asioita, kuten tiedustelulakeja, eläinten hyvinvointia, Kemera –lain uudistusta ja monia muita esityksiä.

Keskiviikon lähetekeskustelussa annettiin eväitä työaikalakiin, jonka tavoitteena on vastaaminen muuttuneisiin työmarkkinoiden tarpeisiin ja elinkeinorakenteen muutoksiin. Lähtökohtana on sallia alakohtainen työehtosopimuskäytäntö sekä mahdollistaa yrityskohtaiset työaikajärjestelyt, joilla pyritään sekä työntekijän että työnantajan kannalta joustaviin, molempia osapuolia hyödyttäviin ratkaisuihin. Näitä ovat muun muassa vuorokautisen keskimääräisen työajan pidentäminen, liukuva työaika, joustotyöaika, työaikapankki ja tilapäisen yötyön salliminen.

Lue lisää »

Kainuun ja ympä­ris­tö­maa­kun­tien opet­ta­ja­pu­laan tarvitaan ratkaisuja

Torstai 4.10.2018

Kaleva 4.10.2018

Kainuun ja ympäristömaakuntien opettajapulaan tarvitaan ratkaisuja

Ou­lun yli­o­pis­to koor­di­noi Ka­jaa­nin yli­o­pis­to­kes­kus­ta ja tar­jo­aa ope­tus­ta ja tut­ki­mus­toi­min­taa omal­la vas­tuu­a­lu­eel­laan, jo­hon kuu­lu­vat säh­kö- ja tie­to­tek­niik­ka, bi­o­tek­niik­ka, tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­de ja lää­ke­tie­de. Täs­tä lis­tas­ta puut­tuu kui­ten­kin Kai­nuul­le ja ym­pä­ris­tö­maa­kun­nil­le elin­tär­keä opet­ta­jan­kou­lu­tus, niin luo­kan- kuin var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­kou­lu­tus.

Ou­lun yli­o­pis­ton Ka­jaa­nin yk­si­kön lo­pet­ta­mis­pää­tök­ses­tä on rei­lu kah­dek­san vuot­ta. Las­ten­tar­ha­no­pet­ta­ja­kou­lu­tus päät­tyi jo ai­kai­sem­min ja luo­ka­no­pet­ta­jia ei ole Ka­jaa­nis­ta val­mis­tu­nut enää vii­teen vuo­teen. Lo­pet­ta­mis­pää­tök­sen tu­lok­set ovat näh­tä­vis­sä – jo yk­sin Ka­jaa­nis­sa on huu­ta­va pula luo­ka­no­pet­ta­jis­ta, las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jis­ta, eri­tyi­so­pet­ta­jis­ta ja si­jai­sis­ta, pu­hu­mat­ta­kaan muus­ta Suo­mes­ta.

Uu­den var­hais­kas­va­tus­lain myö­tä las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jil­le on mää­ri­tel­ty ai­em­paa kor­ke­am­pi kou­lu­tus­vaa­ti­mus. Siir­ty­mä­kau­den lo­put­tua vuo­teen 2030 men­nes­sä on kah­del­la kol­ma­so­sal­la päi­vä­ko­tien hen­ki­lö­kun­nas­ta ol­ta­va var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan tai var­hais­kas­va­tuk­sen so­si­o­no­min kel­poi­suus. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä jo ny­kyi­sil­lä­kin lap­sien­nus­teil­la mer­kit­tä­vää las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jien va­jaus­ta. Kou­lu­tus­vaa­ti­mus­ten li­säk­si on huo­mi­oi­ta­va elä­köi­ty­mi­nen sekä eri­tyi­so­pe­tuk­sen tar­peen kas­vu.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen val­ta­kun­nal­li­nen tar­kas­te­lu OKM:n yk­sin­ker­tai­sil­la kes­ki­ar­vo­mit­ta­reil­la ei an­na oi­ke­aa ku­vaa alu­eel­li­sis­ta erois­ta. On syy­tä tun­nis­taa mm. Kai­nuun ja Itä-Suo­men etäi­syyk­sien ai­heut­ta­mat haas­teet.

Vaik­ka lap­si­lu­ku pie­ne­nee, opet­ta­ja­tar­ve kas­vaa. Eri­tyi­so­pet­ta­jia ja si­jai­sia tar­vi­taan yhä ene­ne­väs­sä mää­rin, ja val­mis­tu­vien opet­ta­jien hou­kut­te­le­mi­nen Ou­lus­ta, Jo­en­suus­ta tai Hel­sin­gis­tä on haas­teel­lis­ta. Val­mis­tu­neet ha­keu­tu­vat usein opis­ke­lu­paik­ka­kun­tan­sa lä­hei­syy­teen.

On vält­tä­mä­tön­tä, et­tä Kai­nuu ym­pä­ris­tö­maa­kun­ti­neen pys­tyy tar­jo­a­maan laa­du­kas­ta ope­tus­ta var­hais­kas­va­tuk­ses­ta läh­tien. Meil­lä ei ole vara tin­kiä las­ten hy­vin­voin­nis­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta, vaan las­ten tu­le­vai­suus ja lap­sen edun en­si­si­jai­suus on var­mis­tet­ta­va ai­kuis­ten huo­len­pi­dol­la. Sik­si tar­vi­taan kat­ta­va opet­ta­jan­kou­lu­tus koko maas­sa, mikä edel­lyt­tää myös Kai­nuun opet­ta­jan­kou­lu­tus­tar­jon­nan uu­del­lee­nar­vi­oin­tia.

Yk­si­se­lit­tei­ses­ti voi­si sa­noa, et­tä opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tos OKL on pa­lau­tet­ta­va Ka­jaa­niin. Kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sek­si jou­du­taan kui­ten­kin ar­vi­oi­maan reu­na­eh­dot ku­ten ra­hoi­tus, kou­lu­tus­paik­ko­jen mää­rä ja opin­to­po­lut. Nä­en­kin niin, et­tä Kai­nuus­sa kou­lu­tus­ta jär­jes­tä­vien yli­o­pis­to­jen – ja kat­seet ovat en­nen kaik­kea suun­nat­tu Ou­lun Yli­o­pis­toon – tu­lee ha­kea uu­sia jous­ta­via mal­le­ja, joil­la Ka­jaa­niin ja Kai­nuu­seen saa­daan ai­na­kin tar­vit­ta­vaa opet­ta­jien muun­to-, jat­ko- ja täy­den­nys­kou­lu­tus­ta.

Poh­joi­sen Suo­men maa­kun­nat ja yli­o­pis­tot te­ke­vät mo­ni­a­lais­ta tii­vis­tä yh­teis­työ­tä. Se on vält­tä­mä­tön­tä. Nyt on otet­ta­va tar­peel­li­nen ja uu­si as­kel opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen sa­ral­la. Ou­lun Yli­o­pis­tol­la on tä­hän tun­net­tu eri­no­mai­nen kyky ja osaa­mi­nen ja us­kon, et­tä myös tah­to vas­ta­ta tar­pee­seen ja haas­tee­seen.

Timo Kor­ho­nen

Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja

Edunvalvontalistaa

Tiistai 2.10.2018

Sotkamolainen, Ylä-Kainuu ja Kuhmolainen 2.10.2018

Edunvalvontalistaa

Kainuussa on menossa monin tavoin myönteinen pöhinä, jota on entisestään vauhditettava vahvalla edunvalvonnalla.

Kainuun Liitto on laatinut listan tulevien vuosien tavoitteista yhteistyössä Kainuun kuntien ja muiden tahojen kanssa. Tavoitteet toki elävät tilanteen ja tarpeiden mukaan. Osa tavoitteista on sellaisia, joita ajetaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeiseen uuden hallituksen hallitusohjelmaan.

Vahvan talous- ja työllisyyskehityksen myötä niin Kainuussakin työvoimapula on todellinen. Siksi keskeistä on osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Tässä välttämätöntä on Kainuun koulutuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Tulemme hyödyntämään myös valtion budjettiesityksen mahdollistaman siltasopimusmallin, jolla haetaan ratkaisuja valtion ja alueellisten toimijoiden kanssa työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen sekä alueen tunnettavuuden parantamiseen.

Kainuun saavutettavuuden parantaminen niin maakunnan sisällä kuin maakunnan ulkopuolella on laaja kokonaisuus. Tässä lento- ja rautatieliikenteen roolia ei voi vähätellä. Samoin tärkeiden maantieyhteyksien kehittäminen on avainasemassa alempiasteista tieverkkoa myöten. Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi Vt5 kehittäminen, Vt22 yhteysvälin parantaminen, Kajaani-Sotkamo seudullisen yhteysvälin parantaminen ja Vt 89. Listalla ovat myös Kuhmon ja Suomussalmen pienlentokenttähankkeet. Maanteiden ja rataverkon korjausvelka, yleensäkin rahoitus, tulee olemaan eduskuntavaalien jälkeisten hallitusohjelmaneuvottelujen iso kysymys.

Kainuussa on vireillä yli 2 mrd euron elinkeinoinvestoinnit. Nämä mm. matkailuun, puunjalostukseen ja kaivannaisteollisuuteen liittyvät hankkeet on saatava eteenpäin.

Olemme myös listanneet tavoitteeksi sähkön siirtohintojen tasapuolisuuden takaamisen koko maassa. 

Ja sanomattakin on selvää, että maakunta- ja sote –uudistus on saatava toteutukseen kainuulaisten palveluiden turvaamiseksi.

Näiden ja monien muiden tavoitteiden eteenpäinvieminen vaatii ja edellyttää vahvaa yhteistyötä maakunnassa ja naapurimaakuntien kanssa. Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat ovatkin tiivistäneet rivejään kuluneiden vuosien aikana. Kokemuksesta voin sanoa, että asiat menevät eteenpäin yhdessä tekemällä, ei yksin sooloilemalla.

 

Opettajankoulutus palautettava Kajaaniin

Maanantai 1.10.2018

Kainuun Sanomat 1.10.2018

Opettajankoulutus palautettava Kajaaniin

Oulun yliopiston Kajaanin yksikön lopettamispäätöksestä on reilu kahdeksan vuotta. Lastentarhanopettajakoulutus päättyi jo aikaisemmin ja luokanopettajia ei ole Kajaanista valmistunut enää viiteen vuoteen. Lopettamispäätöksen tulokset ovat nähtävissä – jo yksin Kajaanissa on huutava pula luokanopettajista, lastentarhanopettajista, erityisopettajista ja sijaisista.

Uuden varhaiskasvatuslain myötä lastentarhanopettajille on määritelty aiempaa korkeampi koulutusvaatimus. Siirtymäkauden loputtua vuoteen 2030 mennessä on kahdella kolmasosalla päiväkotien henkilökunnasta oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Tämä tarkoittaa jo yksin Kainuussa nykyisilläkin lapsiennusteilla merkittävää lastentarhanopettajien vajausta. Lisäksi Kevan laskeman ennusteen mukaan Kainuussa eläköityy 40 prosenttia opettajista vuoteen 2032 mennessä.

Opettajatilanne ei ole yhtään helpompi perusopetuksessakaan. Valtakunnallisesti kuva opettajatilanteesta on vääristynyt, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee opettajankoulutusta vain yksinkertaisilla keskiarvomittareilla, jotka eivät kerro mitään alueellisista eroista. Kainuun ja itäisen Suomen haasteet on syytä tunnistaa alkaen pitkistä välimatkoista.

Vaikka lapsiluku pienenee, opettajatarve kasvaa monista eri syistä. Tälläkin hetkellä avoimia virkoja ja sijaisuuksia Kainuussa on niin päiväkodeissa kuin perusopetuksessakin. Erityisopettajia ja sijaisia tarvitaan yhä enenevässä määrin, ja valmistuvien opettajien houkutteleminen Oulusta, Joensuusta tai Helsingistä on haasteellista. Valmistuneet hakeutuvat usein opiskelupaikkakuntansa läheisyyteen.

Opettajien kasvatustehtävä on syventynyt, sillä erilaiset oppijat on otettava yhä yksilöllisemmin huomioon. Lisäksi opettajien tulee osata tunnistaa syrjäytymisen merkit ja pystyä puuttumaan niihin ajoissa. On selvää, että erityisopetuksenkin resurssitarve lisääntyy.

On välttämätöntä, että Kainuu ympäristömaakuntineen pystyy tarjoamaan laadukasta opetusta varhaiskasvatuksesta lähtien. Meillä ei ole vara tinkiä lasten hyvinvoinnista ja koulutuksesta, vaan lasten tulevaisuus ja lapsen edun ensisijaisuus on varmistettava aikuisten huolenpidolla. Siksi tarvitaan kattava opettajankoulutus koko maassa ja näin Kainuun sekä lähiympäristön koulutuksen uudelleenarviointia.

Yksiselitteisesti voisi sanoa, että OKL on palautettava Kajaaniin. Tässä joudutaan kuitenkin arvioimaan reunaehdot kuten rahoitus, koulutuspaikat ja tutkintotavoitteet. Näenkin niin, että Kainuussa läsnä olevien yliopistojen – ja katseet ovat ennen kaikkea suunnattu Oulun Yliopistoon – tulee hakea uusia joustavia malleja, joilla Kajaaniin ja Kainuuseen saadaan ainakin tarvittavaa opettajien muunto-, lisä- ja täydennyskoulutusta.

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 28.9.2018

Timon viikkokirje 28.9.2018

Jos kuvailen yhdellä sanalla istuntosalin kuluneen viikon asioita, on se turvallisuus. Viikon lähetekeskustelujen ja hallintovaliokunnan keskeisiä aiheita olivat perustuslain 10 §:n muuttaminen siten, että tiedustelulait saataisiin käsiteltyä nopeutetussa järjestyksessä ja esitys reservipoliiseista. Kyselytunnilla keskusteltiin ulkomaalaisten maakaupoista.

Reservipoliisilain tarkoituksena on, että reservipoliisit toimisivat ammattipoliisin apuna ja ohjauksessa sekä poikkeusoloissa, kuten äkillisen laajan maahanmuuton tai terroriuhkan lisääntyessä, mutta myös normaaliolojen häiriötilanteissa. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä liikenteen ohjaus ja kuljetustehtävät olisivat normaaliolojen häiriötilanteissa reservipoliiseille lailla säädettyjä tehtäviä.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 21.9.2018

Timon viikkokirje 21.9.2018

Perjantain täysistunnon keskeisin asia oli oppositio-osan esittämän epäluottamuksen luottamusäänestys ulkoministeri Timo Soinin asemasta. Käytännössä kysymys oli hallituksen asemasta. Mikäli opposition epäluottamusesitys olisi voittanut, olisi se johtanut myös hallituksen kaatumiseen. Äänestyksessä Soini ja hallitus saivat luottamuksen äänin 100 – 60. Merkille pantavaa oli kokoomuksen eräiden edustajien toiminta. Perussuomalaiset äänestivät kaikki tyhjää.

Ottamatta kantaa Soinin toimintaan tässä asiassa totean, että minulle tämä äänestys oli hallituksen jatkamiskysymys, samoin kuin koko keskustan ryhmälle.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 14.9.2018

Timon viikkokirje 14.9.2018

Menneellä viikolla eduskunnassa keskusteltiin päästökattodirektiivin kansallisesta toimeenpanosta,
päästövähennysvelvoitteista ja vaikutuksista ympäristönsuojelulakiin. Velvoitteiden toteuttamiseksi Suomi laatii ympäristöministeriön johdolla uuden kansallisen ilmansuojeluohjelman ja siihen liittyvän päästöinventaarion, jonka avulla seurataan vähennysvelvoitteiden alaisten päästöjen kehittymistä.

Puheenaiheena olivat myös raideliikenne ja sen avaaminen kilpailulle henkilöliikenteen osalta. Rautatielainsäädäntö perustuu osin EU-säädöksiin, jotka jäsenvaltioiden pitää kansallisesti panna täytäntöön. Raideliikennettä koskeva lakipaketti perustuu jo aikaisemmin hallituksen esittelemään kansalliseen suunnitelmaan. Toivottavasti henkilöliikenteen avaaminen myös yksityisille toimijoille avaa mahdollisuuksia mm. Kajaani-Oulu-vuorojen lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Tällä hetkellähän aamulla ei pääse Ouluun junalla, eikä bussilla.

Lue lisää »

Vanhemmat kirjoitukset »