Sote raiteille

Perjantai 15.3.2019

Kainuun Sanomat 15.3.2019

Sote raiteille

Eduskunta ei kyennyt aikaansaamaan maakunta- ja sote -uudistusta. Pääministeri Juha Sipilä teki ”tulos tai ulos –periaatteensa” mukaisen suoraselkäisen ratkaisun ja jätti hallituksensa eroilmoituksen tasavallan presidentille.

Uudistuksen kariutuminen on pettymys ja etenkin Kainuulle vakavan tutkiskelun paikka, sillä soten lisäksi kyse on maakunnan säilyttämisestä.

Kaatumiseen on useita syitä. Toimeenpano maakunnissa eteni hyvin ja siihen sitouduttiin. Monta vaalikautta ”ilmassa” ollut uudistus olisi pitänyt vihdoin ja viimein saada eteenpäin, sillä ihmisten tarvitseminen palvelujen turvaaminen on kiinni sote-uudistuksen toteutumisesta.

Tiiviisti valmistelussa ja käsittelyssä mukana olleena, minulla alkaa olla melko tarkka käsitys siitä, miksi uudistus kaatui. Suurin ongelma oli poliittisen yhteisymmärryksen puute ja ylipolitisoituminen valtakunnan tasolla, vaikka uudistukselle oli painavat asialliset perusteensa. Aika loppui.

Nyt on mentävä eteenpäin. On löydettävä ratkaisut, joilla turvaamme tasa-arvoisesti ja nopeasti jokaiselle suomalaiselle lääkäriin pääsyn ja laadukkaan, inhimillisen hoivan ja hoidon – koko Suomessa. Huolenpito ja palvelut on turvattava kaikille suomalaisille asuinpaikkaan sekä kukkaroon katsomatta.

Itse kannatan edelleen vahvasti kokonaisuudistusta, joka toteutetaan maakuntapohjalta. Tämä malli on nyt arvioitu myös perustuslaillisesti kestäväksi. Näen myös välttämättömänä siirtää maakunnille tämän uudistuksen kaltaisesti muita tehtäviä, myös valtion aluehallinnon tehtävät. Kokonaisuutena selkeytetään ja kootaan yli 400 organisaation tehtävät 18 toimijalle. Tämä on tehtävä vaiheittain.

Tällä vaalikaudella tehtyä työtä voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Uudistusten lainsäädäntö voidaan saada eteenpäin kohtuullisen nopeastikin, mikäli eduskuntavaalien jälkeen puolueet löytävät yhteisen näkemyksen. On välttämätöntä, että vaalien lähestyessä puolueet esittävät ratkaisunsa sotesolmun aukaisemiksi. Äänestäjillä on oikeus tietää vaihtoehdot.

Tulevissa vaaleissa tullaan keskustelemaan soten lisäksi myös muista Kainuulle tärkeistä teemoista, kuten esimerkiksi toimivista liikenneyhteyksistä. Tällä viikolla julkistettiin elinkeinoministeri Lintilän tilaama raideliikenneselvitys, jonka näkemykset vahvistavat Kainuun ja itäisten maakuntien vaatimuksia ratayhteyksiä kehittämisessä. Tuntuvia parannuksia tarvitaan.

Ratakapasiteettia on pystyttävä parantamaan idässä ja pohjoisessa. Selvityksen mukaan myös paljon puhuttu Kajaani – Helsinki -yöjunayhteys olisi järkevää toteuttaa.

Petteri Orpo, ei nyt sentään estetä pilkkikisoja

Perjantai 15.3.2019

Petteri Orpo, ei nyt sentään estetä pilkkikisoja

Verohallinto on antanut ohjeen, että tulorekisterilain mukaan myös mm. veronalaiset palkinnot pitää ilmoittaa tulorekisteriin eikä tulorekisteri-ilmoittamisessa ole mitään alarajaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo on vastannut tulorekisterin lainsäädännön valmistelusta. Lain säädökset uhkaavat nyt selkeästi kansalaisten vapaaehtoistyötä.

- On järjetöntä, että muutaman kympin tai satasten pilkkikilpailun palkinnot joudutaan ilmoittamaan ja ne menevät verolle, sanoo keskustan kansanedustaja Timo Korhonen.

- Tähän ohjeistukseen pitää saada lievennys esimerkiksi niin, että pienehköjä kilpailupalkintoja ei tarvitsisi ilmoittaa ollenkaan, vaatii Korhonen.

Asian korjaaminen edellyttää muutosta tulorekisterilakiin pikaisesti. Nopein tapa tietysti olisi, jos verohallinto itse voisi muuttaa oman byrokraattisen ohjeistuksena tältä osin, toteaa Korhonen.

- On surkeaa, että tällainen byrokratian kukkanen on päässyt läpi valmistelusta. Tämä on täysin vastoin tulorekisterin tarkoitusta. Tilanne osoittaa myös sen, että lainsäädännön valmistelussa vaaditaan enemmän huolellisuutta yhdistysten ja muun vapaaehtoistoiminnan vaikutusten arvioimisessa, sanoo Korhonen.

Eduskunnan viikko

Perjantai 15.3.2019

Timon viikkokirje 15.3.2019

Sotemakun jälkeen. Elämä jatkuu. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä ja eduskunta istuu tämän vaalikauden viimeisen istunnon ensi viikolla tiistaina. Enemmistö äänestäjistä hyväksyy Sipilän päätöksen jättää hallituksen eronpyyntö. Tyytyväisyyttä ja innostunutta kuhinaa on jo nähtävissä vaalikentillä. Keskusta tulee olemaan kova vastus kaikille puolueille!

Olemme valmistelleet keskustan ”uuden” sotemaku-ohjelman, jolla mennään myös vaaleihin. Mallissa nyt ollut erittäin avoin valinnanvapaus kaventuu palveluseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin. Palataan ikään kuin aiempaan omaan kotikunta – maakuntamalliin. Tällä vaalikaudella tehtyä työtä voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja uudistusten lainsäädäntö saada eteenpäin kohtuullisen nopeastikin, mikäli eduskuntavaalien jälkeen puolueet löytävät yhteisen näkemyksen. Lisää ajatuksiani sotemakusta voit lukea nettisivullani Kainuun Sanomissa perjantaina julkaistusta kolumnista.

Kuluneella viikolla valiokunnat ovat kokoontuneet viimeistä kertaa. Tiistaina luovutimme eduskunnan tilintarkastajien tarkastuskertomukset puhemies Risikolle eduskunnan, Ulkopoliittisen Instituutin ja Valtiontalouden tarkastusvaliokunnan osalta. Keskiviikkona kokoontui hallintovaliokunta valtiopäivien viimeiseen kokoukseen. Tällä kaudella pidettiin 438 kokousta sekä annettiin 115 mietintöä ja 159 lausuntoa. 

Lue lisää »

Uudistukset ovat toimeenpantavissa nopeasti, jos poliittista tahtoa on

Tiistai 12.3.2019

Keskustan Korhonen sote- ja maakuntauudistuksesta:
Uudistukset ovat toimeenpantavissa nopeasti, jos poliittista tahtoa on

Eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo V. Korhonen (kesk.) on harmissaan sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta. Vaalikauden päättymisen vuoksi eduskunnalta loppui aika säätää tarvittavat lait. Hallintovaliokunta ei ehtinyt käsitellä maakuntien tehtävien täytäntöönpanolakeja.

Korhonen pitää täysin selvänä, että aikatauluongelmia ei aiheuttanut maakuntauudistuksen kytkeminen sote-uudistukseen.

-         Eduskunnan lainsäädäntötyössä asioiden käsittelyjärjestys meni sote-uudistusta koskevat lakiesitykset edellä. Siksi perustuslakivaliokunta ei ehtinyt antaa lausuntoa maakuntauudistuksesta.

Korhonen muistuttaa, että uudistuksen lainsäädäntötyössä maakuntia oltiin perustamassa samassa lakiesityksessä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut oli määrä siirtää kunnilta maakunnille.  Maakuntien tehtävät kulkivat omia polkujaan ja olivat mittakaavaltaan sotea huomattavasti pienempi.  

-         Toimeenpano maakunnissa eteni hyvin, mutta lainsäädäntötyö ei. Suuri ongelma oli poliittisen yhteisymmärryksen puute ja ylipolitisoituminen, vaikka uudistukselle oli painavat asialliset perusteensa. Keskustan ryhmä oli yhtenäisin viemään sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Se ei riittänyt.

Korhosen mukaan tällä vaalikaudella tehtyä työtä voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja uudistusten lainsäädäntö saada eteenpäin kohtuullisen nopeastikin, mikäli eduskuntavaalien jälkeen puolueet löytävät yhteisen näkemyksen.

-         Maakuntauudistuksessa kysymys on erityisesti siitä, ovatko muut puolueet valmiita siirtämään kansanvaltaisille maakunnille päätösvaltaa valtion aluehallinnon ELY-keskuksilta mm. elinvoima-, työvoima- ja yrityspalveluihin liittyvissä tehtävissä.

-         Keskustan linja tässä on selvä. Haluamme lisätä kansanvaltaa sekä siirtää päätöksentekoa mahdollisimman lähelle ihmisiä, yrityksiä ja alueita.

Raideliikenteen painotusta on syytää siirtää I-Suomen suuntaan

Maanantai 11.3.2019

Keskustan Korhonen: Raideliikenteen painotusta on syytää siirtää I-Suomen suuntaan

Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Timo Korhosen mukaan itäisen ja pohjoisen Suomen henkilö- ja tavarajunaliikenteen tarpeet on otettava vahvasti huomioon tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Elinkeinoministeri Lintilä asetti viime vuonna selvitysmiehen selvittämään itäisen ja pohjoisen Suomen junaliikenteen vaikutuksia alueiden elinkeinoelämään ja matkailuun. Selvitysmies Pasi Holmin selvitys on valmistunut tänään.

-          On erinomaista, että ministeri Lintilä teetätti tämän selvityksen. Selvityksen näkemykset vahvistavat Kainuun ja itäisten maakuntien vaatimuksia ratayhteyksiä kehittämisessä.

-          Selvityksen viesti on selkeä. Tuntuvia parannuksia tarvitaan. Esimerkiksi paljon puhuttu Kajaani – Helsinki -yöjunayhteys on selvityksenkin perusteella järkevää toteuttaa. Kainuun ja naapurimaakuntien nopeampaa saavutettavuutta on parannettava ja henkilöjunaliikennettä tulee kehittää. Huomioon on otettava myös kasvava tavaraliikenne ja uusien investointien vaikutukset. Itä- ja Pohjois-Suomen ratahankkeet ja tarpeet eivät saa jäädä varjoon tulevissa hallitusneuvotteluissa. Selvitys antaa lisää pontta suunniteltujen hankeyhtiöiden edistämiseen, Korhonen painottaa.

Korhosen mielestä nopea itärata ja ratakapasiteetin parantaminen on saatava myös mukaan tulevaan hallitusohjelmaan nykyisen vaalikauden viitoittamalla tiellä.

-          Ratakapasiteettia on pystyttävä parantamaan esimerkiksi itäradalla. Tällä on iso vaikutus esimerkiksi alueiden elinvoimaan sekä yritysten kasvuun ja kehittymiseen, työvoiman saatavuuteen sekä matkailun kehittämiseen, Korhonen alleviivaa.

Selvityksessä nostetaan vahvasti esille Itä-Suomen mittavat ja kasvavat tarpeet tavaraliikenteen osalta. Selvityksen mukaan tavaraliikenne muodostaa osin pullonkaulan nykyratakapasiteetilla henkilöliikenteelle.

-          On selvää, että ratainvestoinneissa pitää tavaraliikenne huomioida vahvasti huomaten, millaisia elinkeinoelän investointeja mm. Kainuuseen on tulossa. Näyttää myös selvältä, että VR:n toiminnassa on arvioitava Itä- ja P-Suomen rataverkon henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen aikataulutuksia uudella tavalla, Korhonen toteaa. Hän on myös VR:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.

 

Lisätietoja:

Kansanedustaja ja Kainuun maakuntahallituksen pj. Timo Korhonen

Puh: 050 512 2238

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

Eduskunnan viikko

Perjantai 8.3.2019

Timon viikkokirje 8.1.2019

Makusoteuudistus. Murheen päivä, maakunta- ja soteuudistuksen kaatajat onnistuivat. Tämä on raskas ja kalliiksi tuleva takaisku eritoten ikääntyville maakunnille. Kainuun kunnille tämä on huono uutinen. Soten kustannusrasite on hankala.

Toivon kuitenkin, että kaikki se työ, jota uudistuksen eteen Kainuussa ja koko Suomessa on tehty, ei valuisi hukkaan, vaan terveeksi todetuilta pohjilta lähdetään etenemään ja jatkamaan työtä, joka on jo hyvässä vauhdissa. Tämän vuoksi Sipilä pyrkiikin saamaan puoluejohtajat kasaan, jotta askelmerkkejä voitaisiin asetella vaalien jälkeiseen aikaan. Tosin Rinne on jo alustavasti kieltäytynyt keskusteluista.

Itselleni tämä on kova paikka. Toukokuusta 2006 alkanut työni maakuntapohjaiselle maakunta- ja sote -uudistukselle koko valtakunnassa on – ainakin toistaiseksi – kaatunut. Olo on tyhjä! Mutta eteenpäin lähdetään menemään.

Lue lisää »

Maakunnissa tehty työ ei saa valua hukkaan

Perjantai 8.3.2019

Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja Timo V. Korhonen sote- ja maakuntauudistuksesta:

Maakunnissa tehty työ ei saa valua hukkaan

Keskustan alue- ja kuntatyöryhmän puheenjohtaja, sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä eduskunnassa koordinoineen kansanedustaja Timo V. Korhosen mielestä uudistus voi - ja sitä tulee jatkaa - maakunnissa jo tehdyn hyvän työn pohjalta.

- Pallo on nyt uudistusta raivoisasti vastustaneella oppositiolla ja ennen muuta SDP:llä. Haluaako oppositio todella romuttaa maakunnissa jo tehdyn kehittämistyön sekä palauttaa uudistuksen vaalien jälkeen takaisin nollapisteeseen ilman, että se on esittänyt suomalaisille vieläkään näkemystään muusta vaihtoehdosta? Suomalaiset ansaitsevat vastauksia sanahelinän sijaan.

Korhonen tähdentää, että sote- ja maakuntauudistuksen tarve ei ole hävinnyt mihinkään.

Päinvastoin. Tavoitteena on turvata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla maassa.

- Maakunnissa on tehty paitsi virkamiesten toimesta myös kaikkien eduskuntapuolueiden kesken erittäin hyvää yhteistyötä uudistuksen toimeenpanossa. Hallitus on antanut maakunnille kaiken tukensa. Työ on edennyt pitkälle. Uudistuksen perusta on edelleenkin terveellä ja perustuslain vaatimukset täyttävällä pohjalla. Työtä siltä pohjalta on voitava jatkaa mahdollisimman pian.

Korhonen muistuttaa, että nykyisiin sairaanhoitopiirialueisiin perustuvat maakunnat on jo todettu toteuttamiskelpoisiksi ja perustuslain mukaisiksi tällä vaalikaudella. Ongelmaksi muodostui ajan loppuminen eduskuntakäsittelyssä.

- Lainsäädäntötyötä hankaloittivat ja hidastivat etenkin valinnanvapauden perustuslailliset ja muut ongelmat. Sitä koskeva esitys jouduttiin kirjoittamaan uusiksi, mikä viivästytti koko laajan lakipaketin käsittelyä eduskunnassa noin vuoden verran.

Keskusta julkistaa oman sote- ja maakuntauudistusta koskevan vaihtoehtonsa ensi viikolla.

Eduskunnan viikko

Perjantai 1.3.2019

Timon viikkokirje 1.3.2019

Makusoteuudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö antoivat viime alkuviikosta hallituksen reformiministerityöryhmässä käsitellyt ensimmäiset ratkaisuehdotukset ns. maku 1 maakunta- ja sotelakipakettiin. perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella esitetään mm. maakunnan yhtiöittämisvelvollisuuteen, tietojensaantioikeuteen, omaisuusjärjestelyistä kunnille maksettaviin korvauksiin, maakuntien rahoitukseen ja ns. EU notifiointiin.

Yksityiskohtaisista muutosesityksistä tähän maku 1-pakettiin päättää sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka perjantaina aloitti mietinnön valmistelun. Tämän paketin lisäksi työn alla on hallintovaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa muita tarvittava maku-sotelakeja. Näiden valiokuntien ja eduskunnan istuntokokouksia on lisätty ja kokousaikoja pidennetty.

Maku-sote -uudistuksen kriittinen viikko on nyt edessä. Jos tähän saakka kovin heikosti toiminut sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa riitelyään ja oppositiopuolueet onnistuvat puhemyllyllään estämään mietinnön valmistumisen viikon aikana, käy aika kovin vähiin. Jos taas mietintö valmistuu, on eduskunta varautunut istumaan lähelle maaliskuun loppua, jotta kaikki tarvittavat maku-sotelait saadaan lävitse. Tällöin eduskunta tulee istumaan kaikki lauantait ja maanantait tulevina viikkoina. Täysistunnoissa ei myöskään ole aikataulullista takarajaa eli työ jatkuu tarvittaessa ympäri vuorokauden.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 22.2.2019

Timon viikkokirje 22.2.2019

Makusoteuudistus. Kalenterini on täyttynyt tällä viikolla pitkistä perustuslakivaliokunnan kokouksista. Tänään perjantaina valiokunnan lausunto makusoten osalta saatiin päätökseen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) käsiteltäväksi.

79 sivuisessa lausunnossa PeV antoi noin 20 pontta eli ”parannusesitystä” sosiaali- ja terveysvaliokunnan lopullista mietintöä varten. Esityksistä puolenkymmentä on vaikeampia. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että kaikki korjaukset on täysin mahdollista tehdä, mutta se edellyttää StV:lta normaalia valiokunnan toimintaa eikä vain jarruttamista.

Edellä mainitun ns. maku 1 lakipaketin lisäksi meidän pitää saada kuusi muutakin makusotelakia lävitse. Kiirehän tässä on!

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 15.2.2019

Timon viikkokirje 15.2.2019

Makusoteuudistus. Aika käy vähiin. Iso peruspaketti on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnassa. Sieltä lausunto olisi saatava sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Puhemies Risikko arvioi keskiviikkona, että istuntokauden pidentämisestä päätetään helmikuun loppuun mennessä. Poliittisten erimielisyyksien takia istuntoja ei lisätä, vaan siihen tulee olla aito tarve, että valmista saadaan aikaiseksi.

Eripuraa aiheutti erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten aseman heikentyminen. On myönnettävä, että huoli ei ole aiheeton, varsinkin viime viikkoina on tullut esille runsaasti uutisia ikäihmisten ja vammaisten epäasiallisesta kohtelusta. Se on kuitenkin selvää, että 18 maakuntaa pystyy järjestämään palvelut paremmin ja edullisemmin, ja tarjoamaan laadukkaampaa palvelua kuin reilut 300 kuntaa.

Uskon, että julkinen keskustelu ja Valviran tehostettu valvonta sekä rangaistusuhan saaminen lakiin hillitsevät ulkomaisten hoivayritysten epäeettistä toimintaa. Kunnat ovat tässä kuitenkin avainasemassa, sillä ne kilpailuttavat, tekevät hankintapäätökset hoivapalveluista ja pääsääntöisesti valvovat toimintaa.

Lue lisää »

Politiikan maratonjuoksija

Tiistai 12.2.2019

Sotkamo-lehti 11.2.2019 

Pekka Lassila

Mitä tekee kansanedustaja, joka ei rähise, haasta tai kiukuttele nokkelin sanakääntein, ei ole somepersoona eikä entinen urheilija tai missi? Hän tekee töitä.

Politiikka pinnallistuu. Nokkelat populistiset kommentit ja viihteellisyys ovat media- ja some-maailman arkiruokaa. Eduskunnan keskustelun tasoa on arvosteltu syystä. Asiat hautautuvat. Asioihin perehtyneitä, kokeneita pitkän linjan kansanedustajia näkyy ehdokaslistoilla vähemmän kuin ennen.  

Sotkamolainen asiapoliitikko, kansanedustaja Timo Korhonen pyrkii neljännelle kansanedustajakaudelle vakavin ilmein. Näkyvä hymy nousee miehen kasvoille vasta haastattelun lopussa, kun otamme valokuvia Viertolan tilan pihamaalla Tipasojalla. Puhumme Ilkka Kanervasta, joka on Korhosen mukaan mainettaan fiksumpi.

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Kansanedustajan ensimmäinen kausi kuluu asioihin, ihmisiin ja päätöksenteon mekanismeihin tutustuessa. On rakennettava luottamus ja opittava tuntemaan asioiden hoitamisen kannalta oikeat ihmiset eduskunnassa ja eduskunnan ulkopuolella.
– Tärkeintä on saavuttaa luottamus omaan toimintaan niin, että minuun luotetaan ja itse pystyy luottamaan toisiin. Moni menettää pelin jo siinä vaiheessa, Timo Korhonen pohtii.
– Yhteistyötä pitää pystyä tekemään yli puoluerajojen. Pitää ymmärtää diplomatia, nähdä isot kokonaisuudet. Pitää osata ja nähdä, mitä palikkaa pyrkii siirtämään tavoitteen saavuttamiseksi ja keiden avulla. Pitää mennä etukenossa, pyrkiä vaikuttamaan ennakkoon.
–Tulipalon sytyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin sen sammuttaminen.

Eduskunnassa työskennellään koko suomalaisen lainsäädännön kirjon, EU-lainsäädännän ja kansainvälisten sopimusten parissa. Kokonaisuus on laaja, kaikkea ei yksi kansanedustaja voi hallita. On priorisoitava.

Korhonen istuu eduskunnan hallintovaliokunnan vapapuheenjohtajana, ja sitä kautta pöydällä on hallinto, kunta-asiat, maakunta- ja sote-uudistus sekä sisäiseen turvallisuuteen kuuluvat poliisiasiat, rajavalvonta, tulli ja maahanmuuttoasiat- ja ulkomaalaislainsäädäntö.
– On priorisoitava koko valtakuntaa koskeva lainsäädäntö ja lisäksi kärjessä totta kai ovat asiat, jotka koskettavat Kainuuta ja Pohjois- ja Itä-Suomea. Siihen liittyvät muun muassa näiden alueiden elinvoimakysymykset, yrityselämä, koulutus, saavutettavuus ja infrastruktuuri. Seuraan myös tarkasti maatalous- ja metsäpolitiikkaa.

Läheskään kaikki kansanedustajien pyrkimykset eivät realisoidu siltarumpuina tai pyöräteinä kotikunnan kylillä. Ei Korhosen eikä kenenkään muunkaan.

Korhonen veti esimerkiksi vuosina 2017 ja 2018 ministeri Kimmo Tiilikaisen nimittämänä selvitysmiehenä valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteiden uudistamistyötä. Työ on pohjana koko suomalaiselle kaavoitukselle.
– Kaikki tavoitteet saavutettiin kovan vääntämisen jälkeen. Alueidenkäyttötavoitteisiin tehtiin monumentaaliset muutokset. Työtä kiiteltiin yli puoluerajojen, mutta täällä siitä tiedetään kovin vähän. Tärkeintä kuitenkin oli itse asia, tulos.

Parhaillaan Korhonen istuu VR:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana työryhmässä, joka valmistelee rautatieliikenteen kilpailutusta.

Asia ja tulos ovat asiapoliitikon ajattelun ytimessä.
– Eduskunnassa on ihan riittävästi niitä, että mulle, mulle, mulle ja heti. Tämä on maratonjuoksua. Pitää kestää se juokseminen ja samalla nähdä koko ajan kokonaisuus.
– Pitää huomata, missä ja milloin vaikutetaan, milloin isketään ja milloin vetäydytään. Kiukuttelemalla ja änkyröimällä ajaa itsensä vaikuttamisen ytimestä ulos. Ja pitää muista, että tämä on yhteistyötä.

Korhonen myöntää, että poliitikolle on huono ominaisuus, jos ei pidä huolta näkyvyydestään. Häntä ei voi luonnehtia some-persoonaksi.
– Olen ajatellut, että minut on pistetty eduskuntaan sitä varten, että saan siellä aikaan tulosta ja hoidan asioita. En ole siellä sitä varten, että potkisin ja pyrkisin tekemään kaiken sen eteen, että pääsen näkymään julkisuudessa.

Edunvalvontaan liittyen Korhonen kertoo some-keskustelusta, jossa oltiin sitä mieltä, ettei kainuulaiset kansanedustajat ole saaneet aikaan mitään. Korhonen kirjoitti tavoistaan poiketen kommentin, jossa listasi aikaansaatuja asioita.
– Terrafame, Hossan kansallispuisto, Kainuun uuden sairaalan investointilupa, synnytysten poikkeuslupa, Pelson vankilan säilyttäminen, Silverin rahoituksen edistäminen ja Kainuun maakunnan säilyminen.

Yksi paikkakunnan kunnanvaltuutettu väitti, ettei hallituksella ollut todellisuudessa Terrafamen suhteen muuta vaihtoehtoa.

Tässä kohtaa kertomusta Korhosesta paljastuu yllättävää särmää. Ääni aavistuksen verran voimistuu.
– Hallituksella oli tasan kaksi vaihtoehtoa, pistää se kiinni ja aloittaa alasajo tai uskoa siihen, että se tulee toimimaan, pärjäämään ja työllistämään. Ei nämä ole itsestäänselvyyksiä. Aina siellä on vaikuttamista takana. Pitää osata vaikuttaa oikeisiin ihmisiin.

Kontinjoen paljon puhutusta kevyenliikenteenväylästä Korhonen antaa kiitoksen kansanedustaja Eero Suutarille. Molemmat kansanedustajat ovat jäsenenä valtionvarainvaliokunnan jaostoissa, joissa käsitellään valtion budjetti ja lisätalousarviot.
– Teemme yhteistyötä ja katsomme, mitä tarpeita Kainuussa on, ja kumpi pystyy mihinkin asiaan jotakin kautta vaikuttamaan. Liikennejaostoon piti pystyä vaikuttamaan, että Kontinjoen väylä ja silta saatiin läpi. Suutarin Eero teki siinä hemmetin hyvän työn.

Korhonen puhui puoli miljoonaa euroa Sotkamo Silverille menevälle tielle. – Tällä varmistettiin tieinvestoinnin eteneminen. Loppuvääntö on menossa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa Timo Korhonen on työskennellyt toukokuusta 2006 lähtien. Asia on kasvanut Korhoselle henkilökohtaisesti vuosien myötä merkittäväksi. Meneekö uudistus läpi?
– Uskon että menee. Tätä on niin kauan jumpattu, kauemmin kuin olen ollut eduskunnassa. On ollut erilaisia yrityksiä. Nyt ollaan pitemmällä kuin koskaan. Vedän hallituksen koordinaatioryhmää, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että uudistuslait menevät eduskunnassa läpi.
– Tämä on monisyinen ja massiivinen kokonaisuus eduskunnan käsittelyssäkin. Valitettavasti sosiaali- ja terveysvaliokunnan toiminta on takkuillut tosi pahasti, mutta uskon, että saamme asian menemään läpi. Uudistuksen kaatuminen olisi edesvastuutonta.

Maakunta- ja sote-uudistus liittyvät Korhosen ajattelussa olennaisesti yhteen.  Sote-uudistusta ei ole ilman maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksen idea on saattaa maakunnan kehittämisen päätöksenteko maakunnan ihmisten omiin käsiin.
– Perusajatus on, että tiedämme täällä kyllä tasan tarkkaan ja vähintäänkin yhtä hyvin Kainuun kehittämistarpeet kuin ministeriöissä Helsingissä. Päätösvalta pitää saada itselle.
– Toinen keskeinen asia uudistuksessa on, että pystymme turvaamaan tarvittavat hyvinvointipalvelut Kainuussa ja ympäri maata myös tulevaisuudessa.
– Kolmas asia on se, että sote-palvelujen kustannukset saadaan leveämmille hartioille valtion kannettaviksi. Pystymme jatkossa järjestämään palveluja taloudellisesti entistä tehokkaammin.

Hartioiden leventämisen merkityksestä Korhonen nostaa esimerkiksi Kainuun kuntien soten siirtymisen maakunnalle vuonna 2005.
– Huomattiin, että muun muassa lastensuojelu oli vain yhdessä kunnassa lain edellyttämällä tasolla monesta eri syystä. Kun saimme leveämmät hartiat, lastensuojelu saatiin jokaisessa kunnassa lain edellyttämälle tasolle. Tosin meidän olisi pitänyt kyetä lisäämään silloin myös lastensuojelun resursseja merkittävästi.   
– Kokonaisuutena myös valvonnassa ja kilpailutuksessa saadaan lisää ymmärrystä siihen, minkälaisia palveluja ostetaan.

Valvonta ja hoitajamitoitus ovat nousseet keskustelun kärkeen yksityisissä hoivapalveluissa havaittujen puutteiden myötä. Korhonen pitää esille tulleita tapauksia edesvastuuttomina ja törkeinä, mutta muistuttaa, että kysymys on myös valvonnasta.
– Ensisijainen valvontavastuu on sillä, joka palvelun ostaa eli kunnalla tai maakunnalla.
– Yhteiskunnassa pitää pystyä toimimaan paremmin ja vahvemmin käymään läpi, miten yhteiskunta huolehtii jäsenistään syntymästä kuolemaan saakka niin, että kaikissa vaiheissa voimme kokea elävämme turvallista ja arvokasta elämää.

Tulevalla vaalikaudella yhteiskunnan epäkohdat, vanhusten ja perheiden hyvinvointi sekä sosiaaliturvan kokonaiskehittäminen nousevat kärkeen. Kainuun kannalta keskeisimmiksi asioiksi Korhonen nostaa osaavan työvoiman saannin, saavutettavuuden ja osaamisen vatmistamisen. Osaavaan työvoimaan liittyvät paitsi työntekijät niin myös yritysten sukupolvenvaihdokset. Tarvitaan uusia yrittäjiä. Yritysten rahoituskokonaisuus on ratkaistava.
– Meillä on tällä hetkellä uusia yrityshankkeita yli kahden miljardin euron edestä. Meidän on mietittävä, miten niiden ja jo olemassa olevien yritysten rahoitus järjestetään.

Korhonen uskoo, että maakunta- ja sote-uudistuksen peruskokonaisuus saadaan eduskunnassa kasaan vielä kevään aikana. – Mutta tulevalle vaalikaudelle jää vielä erittäin paljon lainsäädäntöä. Myös rahoitus vaatii kovaa hiomista.

Iso tuleva vaalikauden asia on myös EU-rakennerahastokauden vaihtuminen.
– Meidän on kyettävä vaikuttamaan siihen, että Kainuun ja Pohjois- ja Itä-Suomen asiat saadaan myös EU-tasolla väännettyä parhain päin. Siksikin paljon omaa aikaa menee näiden maakuntien väliseen yhteistyöhön.

Keskustan kannatus on tällä hetkellä alempana kuin vuosiin. Julkisuudessa on esiintynyt näkemystä, että Oulun seksuaalirikostapaukset nostaisivat perussuomalaisten kannatusta ja saamaan aikaan hallitusvastuu söisi keskustan kannatusta erityisesti Oulun vaalipiirissä.
Korhonen muistuttaa, että vaaleihin on vielä aikaa ja puolueiden kannatusmittauksissa prosentit voivat muuttua nopeasti. Hän viittaa esimerkiksi kokoomuksen viimepäivien kannatusmuutoksiin.

Oulun mieliä kuohuttavista seksuaalirikoksista Korhonen puhuu varovasti. Asia on monella tapaa herkkä.
– Tällaista ei saisi tapahtua. Näen tämän jotenkin kolmiulotteisena vakavana kokonaisuutena. Siihen liittyy maahanmuutto- ja ulkomaalaislainsäädäntö, rikoslainsäädäntö ja viranomaisresurssit ja kolmas, mikä tähän liittyy, on perheet ja kasvatus. Ja kasvatuksen tukeminen.

Valtion työnantajapolitiikka on päivitettävä nykyaikaan

Tiistai 12.2.2019

Kannanotto 12.2.2019

Valtion työnantajapolitiikka on päivitettävä nykyaikaan


Keskustan alue- ja kuntatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen antaa tukensa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan  Timo Reinan sekä valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen alueellistamisselvityksessä esittämille näkemyksille. Selvityshenkilöt luovuttivat tänään raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).

–       Selvitysmiehet ovat tehneet rohkeita ja vaikuttavia ehdotuksia alueiden voimavarojen hyödyntämiseksi koko yhteiskunnan hyväksi. Poliittisen päätöksenteon on syytä tarttua vakavasti näihin ehdotuksiin ja linjauksiin.

–       Jo seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava selkeäksi tavoitteeksi valtion läsnäolon turvaaminen maakunnissa, maan tasapainoinen kehittäminen sekä työllisyyden ja elinvoimaisuuden tukeminen maan eri osissa.

Korhonen yhtyy selvityshenkilöiden näkemykseen siitä, että työtehtävien hajauttamiseksi valtion työnantajapolitiikkaan tarvitaan muutosta.

-        Valtionhallinnossa on tunnustettu ja tunnistettu valitettavan vähän nykyaikaisia etätyön tekemisen ja monipaikkaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Kokonaisten virastojen lakkauttaminen maakunnissa ja työn perässä pois muuttaminen on vanhanaikaista. Valtion työnantajapolitiikka on päivitettävä nykyaikaan.

-        Työtä voidaan hajasijoittaa eri puolille Suomea myös tehtävälähtöisesti, jos siihen on poliittista tahtoa. Keskustalle tämä sopii.

Korhonen on tyytyväinen myös valtion yhteispalvelupisteitä koskeviin kehittämisehdotuksiin.

-        Internetiin perustettujen valtionhallinnon palveluiden lisäksi tarvitsemme myös fyysisiä asiointipisteitä. Samaan osoitteeseen voidaan koota myös kuntien ja yksityisen sektorin tuottamia palveluja. Tarvitaan lainmuutosta, jolla valtion viranomaisten osallistuminen yhteispalvelupisteisiin tehdään pakolliseksi. 

Eduskunnan viikko

Perjantai 8.2.2019

Timon viikkokirje 8.2.2019

Suomen arvoisia tekoja. Terveiset viikonlopun vaaliristeilyltä. Ilmapiiri oli energinen, risteilyväki innostunut. Keskustan vaaliohjelmassa linjataan riittävästi hoitajia vanhuksille, reilu sata euroa takuueläkkeisiin ja loppua indeksijäädytykselle. Ohjelman painopisteenä on myös perheiden tukeminen ja lapsiperheköyhyyteen puuttuminen, nuorten syrjäytyminen ja perhevapaauudistus. Tavoitteena on työllisyysasteen nosto vähintään 75 prosenttiin ja yrittäjyyden tukeminen mm. paikallisen sopimisen keinoin. Koko vaaliohjelmaan voit tutustua täällä.

Vanhusten hoito. Lähtökohta on, että jokaiselle vanhukselle kuuluu inhimillinen ja laadukas hoiva. On löydettävä ratkaisut ja resurssit, joiden myötä ikäihmisemme, vanhuksemme voivat elää turvallista ja laadukasta elämää siten, että jokainen voi tuntea loppuun asti, että heitä kunnioitetaan ja arvostetaan tässä yhteiskunnassa!

Edellä olevan lähtökohdan ja ehdottoman perustavoitteen taustalla on erilaisia haasteita. Suomen väestö ikääntyy ja työväestö vähenee. Tämän seurauksena työvoimapula uhkaa kaikilla aloilla ja näkyy jo erityisesti täällä Kainuussa. Väestöllisen huoltosuhteen haaste on nähtävissä meillä jo nyt.

Lue lisää »

Turvallinen ja arvokas vanhuus kuuluu kaikille

Tiistai 5.2.2019

Kainuun paikallislehdet 5.2.2019

Uutiset vanhustenhoidon laiminlyönneistä, ikäihmisten huonosta hoivasta ja palvelujen järjestäjien piittaamattomuudesta ovat keskusteluttaneet ja vihastuttaneet meitä kaikkia. Ikäihmisten hoivan laatu ei parane politikoimalla eikä opposition välikysymyksellä, vaan puuttumalla hoivan tasoon ja hoitajamitoitukseen sekä tehostamalla valvontaa.  

Kainuussa vanhuspalvelut toimivat kokonaisuutena hyvin. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti hoivatoiminta painottuu kotihoitoon. Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 2000 yli 75-vuotiasta. Tilapäisessä kotihoidossa hoivaa ja sairaanhoitoa saa yli 2000 ikäihmistämme. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä on yli 700 kainuulaista, joista noin 300 on yksityisissä hoitokodeissa.

THL:n tilastojen mukaan kotihoitoa saa Kainuussa suurempi osa kuin keskimäärin Suomessa. Omaishoidon tuella hoidettavia on Kainuussa maakunnista eniten. Omaishoitajat ovat siis erittäin merkittävässä roolissa. Heitä on tuettava, sillä hyvä kotihoito vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

Julkisuudessa on keskusteltu erityisesti ympärivuorokautisesta hoidosta ja hoivan hoitajamitoitussuosituksesta. Kainuun sotessa sopimuskumppaneilta vaaditaan hoitotyön osalta 0,6 mitoitus, jota valvotaan säännöllisesti myös asiakkaan tai omaisen yhteydenoton pohjalta. Valtakunnallinen suositus on 0,5.

Lukuisten keskustelujen ja arviointien pohjalta on todettava, että velvoittava hoitajamitoitus on kirjattava lain tasolle. Keskusta esittää mitoitukseksi 0,7. Sanotaan, että desimaalit eivät hoida, mutta tällä mitoituksella saadaan Suomeen yli 1600 hoitajaa lisää, ja he kyllä hoitavat.

Vanhuspalvelujen laatu tai saatavuus ei voi olla kiinni ainoastaan hoitajamitoituksesta tai valvonnasta, sillä viime kädessä nykyisellään kunnat päättävät resursseista, rahasta ja työntekijöiden määrästä. Tästä keskustelua on käyty Kainuussakin. Resursseja on oltava, olipa kyse julkisesta hoidosta tai yksityisestä palvelutuotannosta. Molempia tarvitaan.

Yhteiskunnan ensisijainen tehtävä on heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen. Lähtökohtana on oltava, että jokainen ikäihminen saa inhimillisen ja laadukkaan hoivan, asuipa hän kotonaan tai hoivakodissa. 

Jokainen meistä, myös päättäjä, voi pysähtyä miettimään, mitä itse vanhuutensa hoivalta toivoisi.

Turvataan päivystävä sairaala ja osaava henkilöstö

Perjantai 1.2.2019

Kainuun Sanomat 1.2.2019

Turvataan päivystävä sairaala ja osaava henkilöstö

Kainuussa virinnyt keskustelu erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta osoittaa asian tärkeyden. Harmillisesti tämäkin on osin mennyt poliittiseksi keskusteluksi.

Kainuussa on turvattava jo pitkien etäisyyksienkin vuoksi päivystävä keskussairaala, jossa säilyvät myös synnytykset. Tämä on peruslähtökohta keskusteltaessa osuuskuntamallista sekä yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tosiasia on myös se, ettei nykytila ole vaihtoehto ja se, että maakunnat joutuvat tiivistämään yhteistyötään merkittävästi.

Julkisen palvelujärjestelmän ja päivystävien sairaaloiden haasteena on talouden lisäksi erikoissairaanhoidon erikoisosaajien eläkepoistuma ja keskittyminen entistä harvempiin ja isompiin keskuksiin.

Keskustelussa on viitattu useasti erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevaan asetukseen. Sen tavoite on varmistaa potilasturvallisuus riittävillä osaamisen varmistavilla leikkausmäärillä. Määrät perustuvat terveydenhuollon asiantuntijoiden arviointiin. Kansanedustajana joudun luottamaan tähän, vaikka herkällä korvalla kuuntelenkin eri argumentointia.

Kainuun keskussairaalan leikkausmäärät eivät nykyisin yllä ko. asetuksen mukaiselle tasolle missään leikkaustyypissä. Uhkana on näiden leikkausten loppuminen Kajaanissa, mikäli leikkausjärjestelyjä turvaavia toimenpiteitä ei tehdä. Ymmärrän, että sairaalan tulevaisuuden kannalta keskeistä on tekonivelkirurgia ja yleensäkin ortopedia.

Väestöpohjaltaan maan pienimmän, pohjoisen erva-alueen kumppanuuteen pohjautuva osuuskuntamalli näyttäisi turvaavan riittävät potilasvirrat ja mahdollistaisi ammattitaitoisten lääkäreiden ja hoitotiimien pysymisen Kainuussa. Pelkällä sopimisella tähän ei päästä ilman yhteisiä rakenteita. Suhtaudun malliin myönteisesti.

Osuuskuntamallin talousvaikutukset on tietysti selvitettävä, ymmärtäen ettei tavoitteena ole yksistään säästöt, kuten julkisessa keskustelussa virheellisesti on tuotu esille.

Osuuskuntapohjalta toimivaan järjestelyyn liittyy ilman muuta myös riskejä. Terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden puitteissa potilaita pitää pystyä ohjaamaan osuuskunnan eri jäsensairaaloihin yli sairaanhoitopiiri- ja maakuntarajojen. Tämä on varmistettava yhteisellä laatutasolla ja lyhyillä leikkausjonoilla, ammattitaitoisella henkilöstöllä ja yhteistyöllä.

Suhtaudun Kainuun keskussairaalan lääkäreiden viestiin puutteellisesta tiedon saannista vakavasti. Toimivat hoitoketjut sekä halu löytää kaikkia hyödyttävät kokonaisratkaisut edellyttävät avointa ja luottamuksellista keskustelua sekä kaikkien vaihtoehtojen huolellista tarkastelua.

Totean tässä myös sen, että Sipilän hallitus on sitoutunut siihen, että pohjoisen Suomen sairaaloiden houkuttelevuus työpaikkana erikoisalojen osaajille, huippulääkäreille ja alan ammattilaisille säilyy tänään ja myös tulevaisuudessa. Siksi Kainuulle annettiin uuden sairaan investointilupa ja synnytysten poikkeuslupa.

 

Eduskunnan viikko

Perjantai 1.2.2019

Timon viikkokirje 1.2.2019

Vanhusten hoito. Uutiset vanhustenhoidon laiminlyönneistä, ikäihmisten huonosta hoivasta ja palvelujen järjestäjien piittaamattomuudesta ovat keskusteluttaneet ja vihastuttaneet meitä kaikkia. Ikäihmisten hoivan laatu ei parane politikoimalla eikä opposition välikysymyksellä, vaan puuttumalla hoivan tasoon, resursointiin, hoitajamitoitukseen ja tehokkaampaan valvontaan.  

Oppositio ammattiliittoineen antaa ymmärtää, että vanhustenhoidon ongelmat johtuisivat ”Sipilän hallituksen leikkauksista peruspalveluihin”. Se ei pidä paikkaansa! Päinvastoin, edellinen hallitus, jossa demareilla oli sekä valtiovarainministerin, että peruspalveluministerin salkut, leikkasi vanhainkodeilta, terveyskeskuksilta, peruskouluilta ja päiväkodeilta seitsemän miljardia euroa.

Lue lisää »

Keskustan Timo Korhonen pitää mieli­ku­va­pe­linä opposition lausuntoja vanhus­ten­hoidon leikkauksista ? "Vaikka vaalit ovat lähellä, poli­tii­kas­sa­kaan ei pidä lähteä väärän tiedon levittämisen tielle"

Keskiviikko 30.1.2019

Suomenmaa 30.1.2019

Kes­kus­tan kun­ta- ja alu­e­työ­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Timo Kor­ho­nen ih­met­te­lee SDP:n ja muun op­po­si­ti­on lau­sun­to­ja sii­tä, et­tä van­hus­ten­hoi­don on­gel­mat joh­tui­si­vat Si­pi­län hal­li­tuk­sen leik­kauk­sis­ta pe­rus­pal­ve­lui­hin.

– Uu­ti­set van­hus­ten­hoi­don lai­min­lyön­neis­tä ovat oi­keu­te­tus­ti jär­kyt­tä­neet ja suu­tut­ta­neet­kin ih­mi­siä. Kii­lu­sil­mäi­nen puo­lue- ja vaa­li­po­li­ti­koin­ti – ja vie­lä­pä vää­riä tie­to­ja le­vit­tä­mäl­lä – ei sen si­jaan tee oi­keut­ta ikäih­mi­sil­le ja hei­dän lä­hei­sil­leen. Tämä väi­te on mie­li­ku­va­pe­liä, sa­noo Kor­ho­nen tie­dot­tees­saan

Kor­ho­sen mu­kaan ny­kyi­nen kes­kus­ta­joh­toi­nen hal­li­tus ei ole lei­kan­nut van­hus­ten­hoi­dos­ta ja muis­ta ih­mis­ten pe­rus­pal­ve­luis­ta.

Kun­tien val­ti­o­no­suuk­sien in­dek­si­ko­ro­tuk­sia ei ole teh­ty.

– Edel­li­nen hal­li­tus,jos­sa SDP:llä oli sekä val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­rin et­tä pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­rin sal­kut, sen si­jaan leik­ka­si pe­rus­pal­ve­luis­ta. Ja ko­val­la kä­del­lä leik­ka­si­kin. Van­hain­ko­deil­ta, ter­veys­kes­kuk­sil­ta, pe­rus­kou­luil­ta ja päi­vä­ko­deil­ta lei­kat­tiin edel­li­sen hal­li­tuk­sen pää­tök­sil­lä seit­se­män mil­jar­dia eu­roa.

– Li­säk­si edel­li­nen hal­li­tus mää­rä­si kun­nil­le uu­sia teh­tä­viä noin puo­lel­la mil­jar­dil­la eu­rol­la, mut­ta kor­va­si teh­tä­vis­tä ra­hal­li­ses­ti vain puo­let, kai­nuu­lai­se­dus­ta­ja muis­tut­taa.

Vaik­ka vaa­lit ovat lä­hel­lä, Kor­ho­sen mie­les­tä po­li­tii­kas­sa­kaan ei pidä läh­teä vää­rän tie­don le­vit­tä­mi­sen tiel­le.

– Ei­kä syyt­te­ly­kään au­ta, kun kai­kil­la puo­lu­eil­la on pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka. Ih­mi­set an­sait­se­vat nyt päät­tä­jil­tä rat­kai­su­ja on­gel­miin. Isoin osa rat­kai­sua on sote- ja maa­kun­tau­u­dis­tuk­sen vie­mi­nen maa­liin, hän muis­tut­taa.

Eduskunnan viikko

Perjantai 25.1.2019

Timon viikkokirje 25.1.2018

Viime aikoina keskustelua on herättänyt Kainuun edunvalvonta ja erityisesti tällä hetkellä nimenomaan Kainuun keskussairaalan tulevaisuus. Maanantaina maakuntahallitus käsitteli edunvalvonnan keskeisiä tavoitteita, kuten pääväyliä ja palvelutasoa, nopeaa itärataa ja siltasopimusta sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmavalmistelua.  Kokouksen jälkeen olin kuulemassa keskussairaalan keskeistä johtoa ja leikkaavia lääkäreitä. Tiistaina tapasin soten johdon kanssa ministeri Saarikkoa.

Itse hahmotan edunvalvonnan kolmeen linjaan: koko valtakuntaa koskevat asiat, P- ja I-Suomea koskevat asiat sekä puhtaasti Kainuuta koskevat asiat. Kun analysoin tätä vaalikautta, päädyn siihen, että asettamani tavoitteet ovat isoilta osin saavutettu valtakunnan tasolla ja alueellisesti.

Valtakunnallisesti talous ja työllisyys ovat kohentuneet rajusti. Maakuntana Kainuuseen on tullut suoria rahoitusresursseja ylivertaisesti eniten asukasta kohti. Pettynyt olen mm. väyläverkostoon kohdistuneista viimeisimmistä päätöksistä, mutta työ sillä saralla jatkuu koko ajan. Edunvalvonta on usein pitkän matkan juoksua, pitää jaksaa vääntää. Monet edunajamisen tavoitteet ovat mittaluokaltaan sellaisia, että niiden eteenpäin vieminen vaatii yhteistyötä mm. oman ja muiden ryhmien kansanedustajien, muiden maakuntien, ministeriöiden virkamiesten ja paikallisten poliitikkojen ja vastuuhenkilöiden kanssa. Ja ennen kaikkea toimivia suhteita ja yhteyksiä ministereiden kanssa.

Lue lisää »

Eduskunnan viikko

Perjantai 18.1.2019

Timon viikkokirje 18.1.2019

Kuluneen viikon eduskuntatyössä keskeisin aihe on ollut alaikäisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö. Uutiset Oulusta ja Helsingistä ovat järkyttäneet jokaista meitä, eikä tällaista voida missään muodossa hyväksyä. Kaikki tapaukset on tuomittava tekijöiden taustasta riippumatta.

Hallitus kokoontui tiistaina pohtimaan keinoja vastaavien tapahtumien torjumiseksi. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan akuutteja toimia tulee olemaan sosiaalisen median verkostossa tapahtuvaan houkutteluun puut­tu­vat net­ti­po­lii­sit sekä las­ten­suo­je­lun ja po­lii­sin yh­teis­toi­min­ta. Laajemman toimenpidepaketin hallitus julkistaa helmikuun puoleenväliin mennessä.

Kansalaiset vaativat syyllisille ankarampia rangaistuksia ja rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden nopeampaa karkottamista. Nämä mahdollisuudet selvitetään huomioiden kuitenkin meitä sitovat kansainväliset sopimukset ja perusoikeussäännöstö.

Lue lisää »

Yhteistyöllä eteenpäin

Perjantai 21.12.2018

Kainuun Sanomat 21.12.2018

Yhteistyöllä eteenpäin

Joulun ja uuden vuoden lähestyessä on hyvä pysähtyä arvioimaan kulunutta vuotta ja ennen kaikkea katsoa tulevaisuuteen.

Kainuulla on ollut monella tavalla hyvä vuosi. No, pesäpallossa nyt ei niinkään, mutta aluetaloutemme kehitys on ollut todella vahvaa. Olemme kohdanneet myös työvoimapulan.

Osaavan työvoiman saatavuus vaatiikin meiltä ratkaisuja. Hallitusohjelmatasolla Kainuu yhdessä naapurimaakuntien kanssa tarvitsee erillisen työllisyyden kasvuohjelman. Tähän sisällytetään koulutusta, maakunnan vetovoimaisuuden vahvistamista, työperäistä maahanmuuttoa, maakunnan saavutettavuutta ja liikkuvuutta edistäviä toimia. Näitä haetaan jo nyt Kainuun ns. siltasopimuksella, joka tehdään valtiovallan ja maakunnan toimijoiden kesken.

Maakunnan talous ja elinkeinotoiminta edellyttävät jatkossa yhä suurempia panostuksia kansainvälisten työntekijöiden ja opiskelijoiden saamiseksi Kainuuseen. 

Kaksi muuta isoa haastetta ovat saavutettavuuden ja yritysten tarvitsemien investointipääomien saatavuus.

Saavutettavuuden parantaminen niin maakunnan sisällä kuin ulkopuolellekin on laaja kokonaisuus, johon liittyvät mm. tuoreet valtakunnalliset runkoverkkolinjaukset.

Maanteiden ja rataverkon korjausvelka, yleensäkin rahoitus, tulee olemaan yksi seuraavien hallitusneuvottelujen isoista kysymyksistä. Hallitusohjelma tuskin on kovin yksityiskohtainen, mutta sen sisällön tulee tukea alueiden kehitystä. Meille elinkeinoelämän kehittämiseksi nopeutta parantavat valtateiden investoinnit (vt5, vt22), mutta myös alemman tieverkon kehittämistarpeet ja maantieyhteydet sekä nopea itärata, Iisalmi-Ylivieska ratayhteyden sähköistäminen ja Kontiomäki-Suomussalmi radan perusparannus, ovat elintärkeitä.

Tietoliikenneyhteyksien ja datapalvelinkeskusten kehittäminen varmistaa valtionhallinnon tehtävien sijoittamisen Kainuuseen ja erityisesti etätyömahdollisuudet. Pohjois-Suomessa on tehtävä yhteistyötä Koilliskaapeli-hankkeen edistämiseksi sekä kattavien laajakaistayhteyksien rakentamiseksi.

Kainuun Liitto on vahvistanut hallitusohjelmatavoitteensa, mutta myös sopinut yhteiset tavoitteet Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Näihin tavoitteisiin kuuluu myös maakunta- ja sote-uudistuksen vahva eteenpäinvienti palvelujen turvaamiseksi.

Meidän on otettava huomioon myös EU – vaikuttaminen. Lähdemme siitä, että harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan EU:n aluepolitiikassa jatkossakin.

Eri tavoitteiden eteenpäinvieminen vaatii vahvaa yhteistyötä. Kokemuksesta voin sanoa, että asiat menevät eteenpäin vain yhdessä tekemällä, ei yksin sooloilemalla.

Kiitos kuluneesta vuodesta! Rauhoittukaamme vähitellen joulunviettoon. Kaikille Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2019!

Vanhemmat kirjoitukset »